Ojittamattomien soiden khk-päästöjen arviointi

Kts. linkin Taulukko 2 päästökertoimet. Myös kuva 1, ojittamattomat suot. Kokonaislaskelmaan voi käyttää GWP-kertoimia Taulukosta 4. Lisäksi tarvitaan eri suotyyppien pinta-alat. (Huom. Taulukon 1 metaani on peräisin hiilen sidonnasta, ei turpeen hajoamisesta.)

En ole varma voiko näin tehdä, mutta jos kuvan 1 metaanista (grammaa per neliö x GWP 34) vähentäisi suurin piirtein saman kuvan hiilidioksidit, tulisi eri suotyypeille karkeat arviot, kaikki CO2-ekv. per m2/v:
saraneva +700, muut avo + seka +400, harvat rämeet +100, rämeet ja korvet 0.

Tämän mukaan ojittamattomat suot olisivat tällä hetkellä ilmastoa lämmittäviä riippumatta eri suotyyppien pinta-aloista. Siis metaanin päästö on suurempi kuin hiilidioksidin nielu.

Tekstissä. Metaanipäästön takia luonnontilaiset suot ovat lämmittäneet ilmakehää kehityksensä alussa. Satojen tai tuhansien vuosien kuluessa turvetta kertyy suohon niin paljon, että hiilidioksidinielun viilentävä vaikutus kasvaa metaanilähteen lämmittävää vaikutusta suuremmaksi (Kuva 2a, yhteensä). Pitkään käytössä olleella turvemaan pellolla turvekerros ohenee tyypillisesti noin yhden senttimetrin vuodessa.

Yhteenveto

Turpeen hävikistä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen haittojen torjumiseksi soiden kuivatuksen tavoitteita pitää arvioida uudelleen. Sen sijaan että tavoitellaan mahdollisimman tehokasta kuivatusta, soita on pyrittävä hyödyntämään mahdollisimman märkinä. Yksinkertaisimmallaan tämä tarkoittaa tarpeettoman tehokkaan kuivatuksen välttämistä, esimerkiksi kunnostamalla metsäojia, vain kun se on välttämätöntä (Ojanen & Minkkinen 2019), tai nostamalla peltojen pohjaveden pintaa säätösalaojituksen avulla (Regina ym. 2015).

Myös kosteikkoviljely, jossa esimerkiksi vetetyllä pellolla kasvatetaan pajua tai marjoja (Kløve ym. 2017) tai vettyneeltä metsäojitusalueelta korjataan rahkasammalta (Silvan ym. 2019), tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää märkä suo ja taloudellinen tuotto. Vähäpäästöisillä ojitetuilla soilla, esimerkiksi puuntuotantoon liian karuilla metsäojitusalueilla (Juutinen ym. 2020), on ilmaston kannalta parasta, ettei tehdä yhtään mitään.

http://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/ojituksen-vaikutus-maaperan-kasvihuonekaasupaastoihin/

Turve mielisten selitykset täytyy ensin uusiutua sitten voi turvekin, muuten on edessä Joukahaisen kohtalo eli Väinämöinen laulaa suohon.

Juuri näin. Epävarmuus luonnontilaisten ojittamattomien soiden päästöjen suhteen on erittäin suurta, kuten on ojitettujenkin soiden osalta. Tuolla laskelmalla on vain suuntaa antava merkitys. Kysymys oli siis siitä, ovatko luonnonsuot meillä kasvihuonekaasujen päästö vai nielu, ja laskelmat viittaavat siihen suuntaan että ovat tällä hetkellä päästö, eli metaania tulee enemmän kuin hiiltä sitoutuu. Mutta kun otetaan huomioon soihin kertynyt hiilivarasto eli turvekerros, jota ei saisi päästää ilmakehään, ojittamattomat suot kannattaa pitää edelleen ojittamattomina. Myös monimuotoisuuden takia.

Kun Siperian suot lämpenemisen seurauksena alkavat tuottaa metaanipäästöjä samoja määriä kuin suomalainen suo, niin ratkaisuhan on tiedossa. Ne on ojitettava.

Näinkin kerettiläinen ilmastotoimi saattaisi tulla kysymykseen, että Siperian soiden turpeesta pitäisi aloittaa tekemään fossiilisia korvaavia tuotteita, sillä metaanipäästöjen loppuminen tekee turpeesta ilmastoystävällisemmän, vaikka luokitus turpeelle olisi fossiilinen.

Miksiköhän Suomen päättäjät eivät ole älynneet tätä?

Entä sitten 10 000 työntekijän 1 miljardin  liikevaihdon turvetuotannon verokertymä 500 milj./v valtiolle, joka Suomella oli parhaimmillaan 2010-luvulla ja joka meiltä nyt loppuu oikein hallituksen päätöksellä? Miten Suomi-paralla näinä aikoina on varaa menettää tällaisia summia verotuloja? Nyt kaavaillaan maakuntaveroa. Tuo veromenetys taitaa olla sen luokkaa.

Entä sitten kohta ajankohtaiset julkisen sektorin palkankorotukset? Niihin ei ole oikeita verotuloja riittävästi.

Ratkaisu löytyy tietenkin beljakovilaisesta talouspolitiikasta:

”Velekaa palakankorotuksiin.”

Scientist: Luke laskee ojittamattomien soiden hiilensidonnan ja metaanipäästöjen ilmastovaikutukset yhtä suuriksi.

Jos laskee metaanipäästön 4 milj.ha ojittamattomilta soilta keskipäästöllä +3 ekvCO2-tn/ha niin päästö olisi +12 milj.ekvCO2-tn/v ja jos kaikki Suomessa muodostuva turve sitoisi hiilidioksidia tuon – 12,6 milj. CO2-tn/v, niin oltaisiin lähellä tuota Luken arviota.

Mitä tästä pitäisi ajatella?