Keskustelut Luonto Turve uusiutuvaksi

  • Tämä aihe sisältää 1,171 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 911 - 920 (kaikkiaan 1,171)
  • Tolopainen

    Vihreät haluavat laskea päästöt omistajien piikkiin, mutta ei hyvittää metsien hiilensidontaa niiden omistajille. Kyllä metsissä tapahtuva hiilen sidonta menee niiden omistajien hyväksi. Suomen metsien maat ja puut kuuluvat niiden omistajille, yksityismetsät eivät ole yhteisomistuksessa.

    Jos rahkasammal ei ole uusiutuva, miksi metsäojat kuitenkin tukkeutuvat muutamassa vuosikymmenessä. Rahkasammalen kasvu ei ole missään pysähtynyt ojituksen vaikutuksesta.

    Kurki

    Jos rahkasammal ei ole uusiutuva, miksi metsäojat kuitenkin tukkeutuvat muutamassa vuosikymmenessä.

    Tuokin herättää monia kysymyksiä.

    Ojien metaanipäästöt on eritelty päästöpuolella, mutta missä on eritelty ojien hiilinielu? Ei missään.

    Tässä Ojasen linkissä (https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf) ojille on laskettu metaanipäästöjä:

    – ojien CH 4:  +0,27±0,04*

    Sitten ojien välin metaanipäästöt, jotka ovat ojituksen seurauksena pudonneet miljoonasosiin, nämä jämäpäästöt,

    – maaperän CH 4:  +0,8±0,4*

    kyllä kelpaa ilmoittaa, mutta ei näitä 5 milj.ha suo-ojitusten metaanin kokonaispäästöjä 15…20 milj.ekv-tn/v , jotka ojituksella hävisivät.

    Luonnon soiden 4 milj.ha sitovat hiiltä n. -3..-4 milj. CO2-tn/v, mutta tuohan ei ole  kuin murto-osa kaikesta rahkaturpeen kasvusta ojat mukaan lukien n. 40 milj.m3/v, joka vastaa CO2-sidontaa -24 milj.CO2-tn/v.

    Nyt vaaditaan lakkautettavaksi vajaa 10 milj.m3 turvetutanto, joka vastaa vain 5 milj. CO2-päästoä, vaikka nieluja turpeen käytölle on olemassa -24 milj.CO2-tonnin verran vuodessa.

    Puuki

    Jossain on ollut juttua, että ”koskemattomien” luonnonsoiden päästötaseita ei lasketa mukaan.     Mutta entäs sitten ennallistettavat (metaanipäästöjä lisäävät) ja juuri nuo ojitetut metaanipäästöjä vähentäneet suot ?

    On se suon ojitus puun kasvun parantamiseksi    ekoteko . Ja kun vertaa esim. ruskohiilen louhinnan haittoihin, niin nostettu turvekin voittaa sen 6 – 0 .

    Yle-teemalta tuli ohjelma Saksan aktivistien toiminnasta;  vanhan metsän suojelua ruskohiili-avokaivoksen laajentamisen estämiseksi.  Siellä nuo toimet kuulosti ihan hyvin perustelluilta ilmastonsuojelun näkökulmasta vaikka ei virallisesti laillisia olleetkaan, kun majoittuivat metsän puihin.   Suomen avohakkuukielto-toiminnat on ihan turhaa touhua  (ja jopa haittaa hiilinielujen lisäämistä)  koska täällä ne pienialaiset avohakkuualueet metsitetään uudelleen eikä tehdä avolouhoksiksi.

    A.Jalkanen

    Kaikki ojitetut suot ovat mukana päästölaskennassa joko metsinä tai kosteikkoina.

    Kurki

    Tuo 40 milj.m3 lienee milleissä n.0,5 mm 9 milj.ha:lle ja vastaa hiilinielua 0,6*40= -24 milj.tn/v. Kukas se olikaan, joka esitti turpeenkasvun hiilinieluksi jotain -30 milj.tn/v ja siitä keskusteltiinkin täällä.

    Tämän joudun korjaamaan.

    Linkistä lainaus:  http://turveinfo.fi/ukk/

    Turpeen käyttö on aina alittanut selvästi soihin sitoutuvan hiilen sidonnan 3,44 milj. tn hiiltä vuodessa (Mäkilä 2009).

    Tuo 3,44 milj.tn tarkoittaa hiilen (C) sitoutumista ja se muutettuna hilidioksidin sidonnaksi  on 3,44*3,67= -12, 6 milj. CO2-tn/v.

    Turpeenkasvu 40 milj.m3/v tarkoittaa luonnon soiden 4 milj.ha ja niiden 1 mm kasvua vuodessa ja niiden CO2-sidonta on n. – 4 milj.CO2-tn/v.

    Näistä tiedoista saadaan sitten koko Suomen turpeenkasvu, joka on 12,6/4*40= 126 milj.m3 ja on enemmän, kuten Tolopainen edellä sanoi, kuin Suomen metsien kasvu.

    Turpeen  1 mm pinta-alan kasvua Suomessa on sitten noin  12,6/4*4=12,6 milj.ha pinta-alalla.

     

     

     

     

    A.Jalkanen

    Tipahdin taas aivan kärryiltä. Eikö -12,6 ja -4 milj. CO2-ekv. tn. v. pitäisi olla sama, eli Suomen ojittamattomien soiden turpeen kasvu? Vai onko isommassa luvussa mukana ennallistuvat suot, soistuvat kivennäismaat ja ojissa kasvava turve?

    Scientist

    Luke laskee ojittamattomien soiden hiilensidonnan ja metaanipäästöjen ilmastovaikutukset yhtä suuriksi. En tiedä kuinka hyvin perusteltua vai tehdäänkö vain paremman tiedon puutteessa näin.

    Kurki

    Minä ymmärrän tuon linkin hiilensidonnan pelkän hiilen (C) sidonnaksi, kun vielä on maininta että tupeenkäyttö on ollut aina alle sen. Nykyinen käyttö 10 milj.m3 poltettuna jo aiheuttaa CO2-päästön +6 milj.CO2-tn.

    Linkissä annetaan koko Suomen turpeenkasvun hiilinielu (C)  – 3,44 milj.tn/v), joka vastaisi CO2-nielua – 12,6 milj.CO2-tn/v. Laitan tähän vielä ?, sillä tuo linkin hiilensidnta -3,44 milj.tn/v sijoittuu haarukkaa -3..-4 milj.CO2-tn/v, joka annetaan luonnonsoiden CO2-nieluksi /4 milj.ha.

    Luonnontilaisten soiden CO2-hiilinielu on n. -3…-4 milj.CO2-tn/v tulee pinta-alalta 4 milj.ha.

    A.Jalkanen

    Kiitos tarkennuksista. Siinäpä sitä on eduskunnalle pähkäiltävää.

    Kurki

    Luke laskee ojittamattomien soiden hiilensidonnan ja metaanipäästöjen ilmastovaikutukset yhtä suuriksi.

    Onko tuohon linkkiä?

Esillä 10 vastausta, 911 - 920 (kaikkiaan 1,171)