Keskustelut Luonto Turve uusiutuvaksi

  • Tämä aihe sisältää 1,171 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 1,171)
  • Visakallo

    Kannatettava ehdotus Scientist.

    A.Jalkanen

    Käytännön osaajien joukko on täällä melko lavea, mutta tutkijoiden liian kapea. Kuitenkin: Suunsoiton lisäksi palstalla on välillä saatavilla oikein hyvä vertaistuki.

    Tolopainen

    En ole havainnut että ojitus lopettaisi rahkasammalen kasvua. Kyllä nuo 50-luvulla auralla tehdyt metsäojat ovat kasvaneet umpeen rahkasammalta.  Suot ovat Suomessa toistaiseksi metsää suurempi hiilinielu kunnes toisin väärin todistetaan.

    Kurki

    Tuo 40 milj.m3 lienee milleissä n.0,5 mm 9 milj.ha:lle ja vastaa hiilinielua 0,6*40= -24 milj.tn/v. Kukas se olikaan, joka esitti turpeenkasvun hiilinieluksi jotain -30 milj.tn/v ja siitä keskusteltiinkin täällä.

    Suomen kaikki suot muodostavat vuosittain yhteensä 40 miljoonaa kuutiometriä turvetta, ja sähkötuotantoon käytettään siitä 62,5 % eli 25 miljoonaa kuutiota, ja tuotantosoiden pinta-ala on yhteensä n. 65 000 hehtaaria.

    Linkki: https://turveteollisuusliitto.fi/turpeen-tuotanto-vaihe-vaiheelta/

    Haba

    Turveaktistien sepustusten pohjalta täällä pitäisi olla joka paikassa n. 5 m kerrostunutta turvetta. Jääkaudesta 10000 v ja kerrostumis nopeus ka. 0,5 mm/v. Miksi näin ei ole?

    reservuaari-indeksi

    ”Rahkasammal nousee suolta nopeasti monta sataa metriä kuivalle maalle.”

    Se on noussut sieltä kuivalle maalle jo niin monta kertaa että menee kierroksilla ympäri, sitä ei enää huomaa. Osmoosi-ilmiö.

     

    Visakallo

    Ei se nyt ihan juoksemalla nouse, mutta ajan kanssa kyllä. Käyhän reva joskus metsässä katsomassa.

    Haba

    Sammal höttö on vielä kaukana kerrostuneesta turpeesta. Kannattaa tutkia sitä rahkasammalta niin kuin aioit.

    Visakallo

    Minä en ole tutkija, joten sitä rahkasammalta tutkivat muut kuin minä. Siinä haba on kyllä oikessa, että aika pienestä meidänkin kasvu on saanut aikoinaan alkunsa.

    Puuki

    Pidemmällä aikavälillä on ehtinyt olla monenlaista ilmastoa täälläkin.  Lämpimiä ja kuivia kausia ja sitten välillä kylmempää.  Turpeen muodostumisnopeus  tai -hitaus  johtunee mm. siitä miten kosteaa ja lämpimää milloinkin on ollut.    Soilta sammalkasvustot ja turpeen muodostus on levinnyt  usein hitaasti kangasmaillekin , eri vauhdilla kasvupaikasta  ja mm. alueen  sadannasta/haihdunnasta riippuen.  Vesistöistä (lampareista ja järvistä) muodostuneita soita on Suomessa muistaakseni suht. vähän.

Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 1,171)