› Keskustelut › Luonto › Turve uusiutuvaksi

  • Tämä aihe sisältää 1,171 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 1,171)
1 2 3 … 81 82 83 … 116 117 118
  • Puuki 22.7.2021, 10:37

    Kesannointia on monenlaista. Viherkesannolla kasvatetaan viherkasveja jotka niitetään yl. vuosittain lanotteeksi tai korjataan joskus käyttöön.   Minun nuoruudessa kulotettiin isän kanssa pakettipeltoja joka vuosi ja jäljelle jääneet pajun vesat niitettiin välillä pois jotta pelto pysyi peltona.  Avokesannointi vaatii useita äestys-tai  karhintakertoja/kesä jotta toimisi kunnolla.

    suorittava porras 22.7.2021, 10:48

    Avokesannointi on myrkkyä maaperälle ja ilmastolle. Rikkakasvien torjunta sillä keinolla voi tuottaa päinvastaisen tuloksen tavoitteeseen nähden sateisina kesinä. Sen jälkeen tarvitaankin vahva torjunta-ainekuuri , että pelto saadaan kasvamaan kunnolla . Apulantaakin tarvitaan rutkasti paikkaamaan huuhtoutumisen ja haihtumisen aiheuttamaa ravinnevajetta. Tästä on omakohtaista kokemusta. Muutama hehtaari on ollut aikoinaan avokesantona . Työ meni siltä osin täysin hukkaan. Normaali vuoroviljely tuotti paremman tuloksen.

    Rane 22.7.2021, 11:02

    Jäi mieleen kun luomuviljelyasiantuntija Ilmari Schepel kirjoitti aikoinaan Luomu-lehdessä että luomussa pitää asennoitua niin että viljeltävä kasvi on eräs niistä kasveista joita pellolla kasvaa.

    Puuki 22.7.2021, 12:05

    No siksipä avokesannointia suositellaankin vältettäväksi nykyään, kun aiheuttaa liikaa päästöjä.

    Luomuviljely ei ole helppoa aloittaa varsinkaan perinteisen viljelyn jälkeen toteutettuna.  Kun pelto on yleensä ”ajettu miltei loppuun” painavilla koneilla jyrätty vuosikymmeniä ja kasvaa silloin  hyvin erityisesti rikkaruohoja.   Vuoroviljely on jo edistystä siihen, että viljellään esim. viljaa vuodesta toiseen ilman viherkesannointia tai viljelykasvien vaihtelua.      Luomumansikat ja mustaherukat on ainakin selvästi paremman makusia kuin normiviljellyt jollain esim. mansikan viljelyssä tehdään Suomessakin n. 6 x /kesä erilaisia (rikkaruoho-), home-ja tuhoeläin ruiskutuksia.

    Mustaherukat kasvaa hyvin marjoja  ilman myrkytyksiä.   Joskus aluksi piti ruiskuttaa mäntysuopavedellä kirvoja mutta ei ole viime vuosina tarvinnut, kun linnun pönttöjä on ympäri pihaa ja lähimetsissä, linnut hoitaa kirvojen vähentämisen.

    Pieni mansikkamaa ollut myös jo n. 10 vuotta jossa kohopenkki , täysin mansikan kasvuston vallassa oleva. Ei siihen tule juuri rikkaruohoja tai muitakaan haitolle. Kasvaa hyvin mansikkaa  ilman mitään myrkkyjä.  Yl. kananpaskarakeilla lannotan keväällä.  Linnut joskus tuppaa syömään kypsiä mansikoita mutta niistä pääsee aika hyvin eroon muuten kuin myrkyttämällä.

    Planter 22.7.2021, 15:18

    Juttelin juuri erään isännän kanssa, joka on siirtynyt koko peltoalallaan suorakylvöön. Kyntäminen jätetään pois, olkia ei kerätä pois, ne silputaan pintaan lisäämään pintahumusta ja kuohkeutta, valumat pienenevät ja lierot hoitavat vesitalouden, syvemmällä kun niiden käytäviä ei tukita kyntämällä eikä lieroja katkota ja käännetä auralla lintujen ruoaksi.

    Pintamaan liettyminen, kovettuminen ja valumat sateiden jälkeen vähenee. Mereen johtavan salaojan päästä lirutteli kristallinkirkasta vettä, kuulemma myös syksyllä. Oli satoon tyytyväinen.

    Visakallo 22.7.2021, 15:43

    Suomalainen maatalous on kehittynyt niin ympäristöä kuin ilmakehääkin säästäväksi niin, että se kelpaa jo malliesimerkiksi muulle maailmalle. Vihreiden ja ympäristöjerjestöjen olisi tässäkin asiassa jo aika hieman päivittää tietojaan. Se ei vain valitettavasti tahdo olla heillä sitä vahvinta alaa. Tästä voidaan ainakin MaraKetun kanssa olla täysin samaa mieltä!

    MaraKet 22.7.2021, 15:55

    Kuten Visakallo edellä totesi, Itämeri on pelastunut juuri ravinnepäästöjen ansiosta. Laskeumat on toki laskennallisesti suuria, mutta luonto tekeekin arvaamattomia temppuja. Mitä enemmän ravinteita Itämereen lasketaan, sen kirkkaampaa vesi onkin! On kyse veden osmoosijännityksestä ja vielä vähän tutkimuksen alaisesta ratiosiirtymästä.

    Kyseessä on ilmiö, missä kasviplanktonit syövätkin toisiaan.  Lopulta niillä ei ole mitä syödä ja vesi on kristallin kirkasta. Tutkimusten mukaan ilmiö toistuu kahden vuoden välein, ja se Itämerellekin riittää. Muutamina vuosina ilmiö häiriintyy Tanskan salmien kautta tulevan Atlantin suolapulssin takia. Ilman niitä Itämeri olisi koko ajan kirkas.

    Olemme samaa mieltä.

    Visakallo 22.7.2021, 16:01

    Siitä ainakin voidaan olla MaraKetun kanssa samaa mieltä, että jos kaikki Itämeren maat olisivat hoitaneet asiansa yhtä hyvin kuin Suomi, Itämeri olisi nyt paljon puhtaampi.

    Puuki 22.7.2021, 16:05

    Maaperän hoidossa ollaan vielä jäljessä. Ennen ehkä osasivat hevosaikaan sen paremmin kuin nykyään.  Lantapatterit hajotettiin pellolle usein lannan kompostotiutumisen jälkeen ja aikoinaan hakkasivat havujakin peltoihin lannoitteeksi.  Muraa ajoivat myös savipelloille ja potulle varsinkin pelto on myös uudempien  tutkimusten mukaan sopivan hapanta ja ilmavampaa kasvualustaksi sen jälkeen.  Nykyään tehokkuusvaatimukset estää helposti aiemmin tunnettujen sopivien tapojen jatkamisen.    Joku pitkään peltoviljelyn päästöjä tutkinut proff. tutkija kertoi , että kaikki pellot voitasiin muuttaa päästölähteistä hiilinieluiksi oikealla tavalla viljelemällä. Kiertoviljelyn , suorakylvön  ja viherkesantojen avulla .  Kohta saattaa olla pakko muuttaa viljelytapoja jotta turvemaapeltojen päästöjä voidaan vähentää.

    Veden happamoituminen kirkastaa sitä joten kirkas vesi ei takaa mitään hyvää veden laatua.  Se voi olla niin hapanta, että kalat ym. vesieläimet ei kunnolla elä enää.  Puhdas vesistö  voi olla kuollut vesistö .   Happipitoiset Lapin lähdevedet on yleensä muista syystä puhtaita.

    Metsämailla hyvä maaperänhoito kuuluu samoin hyvään metsänhoitoon vaikka se ei aina ihan yhtä tärkeä tekijä metsissä olekaan kuin pelloilla.  Siihen kuuluu mm. sekapuustojen suosiminen , painumien välttäminen puunkorjuussa ja kasvupaikalle sopiva maankäsittely.

    Visakallo 22.7.2021, 16:10

    Siis kehen verrattuna Puuki ollaan Suomessa maaperän hoidossa jäljessä? Meillähän on jo kauan ollut luettelemasi suorakylvöt, viherkesannot, vuoroviljelyt, suojakaistat, lannoitusten optimointi, jne.

Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 1,171)
1 2 3 … 81 82 83 … 116 117 118