› Keskustelut › Luonto › Turve uusiutuvaksi

  • Tämä aihe sisältää 1,171 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 791 - 800 (kaikkiaan 1,171)
1 2 3 … 79 80 81 … 116 117 118
  • Kurki 18.7.2021, 15:56

    Turvesoiden pohjat, joita ei kannata jättää ennallistumaan itsestään. Kasvavt hyvin, kun ne lannoittaa kerran.

    Lannoitusta voisi sanoa kasvun alkuunpano lannoitukseksi.

    Honkajoen Satamakeitaalla istutettiin muokkaamattomalle suonpohjalle mäntyä keväällä 1988. Lannoitusten vaikutus on selvästi nähtävissä: kuvan lannoittamaton etuala on jäänyt täysin puuttomaksi, kun taas taustalla oleva lannoitettu ala on kasvuisaa männikköä.

    https://www.vapo.com/filebank/673-jalkikaytto_tiivistelma_pieni.pdf

    Kurki 18.7.2021, 15:59

    Tässä toinen tapaus Sukevalta.

    Tästä tapauksesta oli kirjoitus MS-tulevaisuudessa ja muistelen siellä sanottiin, että tuhkalannoitus maksoi  n. 250 e/ha ja olisi riittäisi metsän koko kasvuiän ajalle.

    https://yle.fi/uutiset/3-8399818

    Kurki 18.7.2021, 16:54

    Ennallistettavat ojitetut suot, jotka on luokiteltu metsäksi (leinevätkö myös nuo metsänkasvatuskelvottomat suotkin 600 000 luokiteltu metsäksi), paitsi että, ovat merkittävä kasvihuonekaasupäästö, myös laskettaneen metäkatoon mukaan, joka vielä nostaa Suomen päästöjä ties kuinka paljon.

    Ja toisin päin, jos nuo kasvatuskelvottomat suot 600 000 ha eivät ole luokiteltu metsäksi, niin niiden kunnostaminen metsämaiksi hiljalleen sitten korvaisi muuta metsäkatoa Suomessa.

    linkki: https://www.metsa.fi/tiedotteet/soita-ennallistetaan-suojelualueilla-lahivuosina-enemman-kuin-koskaan-aikaisemmin/

    A.Jalkanen 20.7.2021, 18:29

    Kurki, hyvä kysymys! Voin olla aivan väärässäkin, mutta olisiko kuitenkin niin että ennallistettavat suot tulisivat olemaan avoimemmasta eli vähäpuustoisemmasta päästä – siis ne eivät ehkä koskaan ehtineet tulla luokitelluiksi metsiksi, vaan ne ovat olleet koko ajan kosteikoita.

    Lukelaiset kirjoittavat, että turvepeltojen määrä ei selviä viljavuusnäytteistä. Tarkentavia tutkimuksia on meneillään.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.1479475

    Haba 20.7.2021, 18:43

    Kaikki pellot ovat hiilidioksidin päästäjiä, eloperäinen aines muokkauskerroksesta saa happea kompostoituu ja päästää hiilidioksidia.

    Kurki 20.7.2021, 18:56

    Suomen pellot 2,3 milj.ha sitovat satoon hiilidioksidia >15 milj.CO2-tn/v.

    MaraKet 20.7.2021, 19:49

    Noin se on, kuten Kurki kirjoittaa. Kohta turpeesta päästään tekemään biodiiseliä. Uusia soita avataan jo, ja kuivatus on alkanutkin monessa maakunnassa. Kuulin monelta turveyrittäjältä saman suuntaista viestiä. Ville Niinistö sai taas kerran nenilleen!

    Haba 20.7.2021, 20:07

    Aikooko mr.beljakov museoida sadon? Yleensä se on tarkoitettu käyttöön, n.1/2 vuodessa takaisin hiididioksina.

    Seuraavana keväänä kun maa taas muokataan, nousee taas uutta eloperäistä maata joka palaa hiilidioksidiksi.

    Scientist 20.7.2021, 22:47

    Ei muokata läheskään aina, ei varsinkaan jos tehdään suorakylvönä. Kesämökkini vieressä olevaa peltoa ei ole kynnetty ainakaan 15 vuoteen. Luomuviljelyssä joudutaan kyntämään useammin, koska rikkaruohon torjunta tehdään pelkästään niin. Peltojen päästöt tai sitoma hiili riippuu olennaisesti maan laadusta , viljeltävästä kasvista ja viljelytavasta.

    jees h-valta 21.7.2021, 05:45

    Ei kesät sentän niin kuumia oo ett multa palaa.

Esillä 10 vastausta, 791 - 800 (kaikkiaan 1,171)
1 2 3 … 79 80 81 … 116 117 118