› Keskustelut › Luonto › Turve uusiutuvaksi

  • Tämä aihe sisältää 1,171 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 1,171)
1 2 3 … 78 79 80 … 116 117 118
  • Kurki 6.7.2021, 16:25

    Yhden hehtaarin luonnon suon metaani CH4-päästö vaihtelee 2..12 ekv-tn/ha/v. Ks Ojanen linkki alla.

    Metanaanipäästöluvut tuossa lienee laskettu 100 vuoden periodilla, jolloin ekv-kerroin on 34. Turvesuolla, jonka metaanipäästöt loppuvat, kuitenkin kyse 20 vuoden periodista, jolloin ekv-kerroin olisi 72.

    Eli turvesuon loppuvat metaanipäästöluvut pitää kertoa 74/34*2..12= 4,5…26 ekv-tn/ha/v.

    Wikipediasta: Methane is an important greenhouse gas with a global warming potential of 34 compared to CO (potential of 1) over a 100-year period, and 72 over a 20-year period.

    Märemmiltä soilta, paksuus on 1,5 m, nostetun kaiken turpeen CO2-päästön korvaa metaani-nielu jo 50 (1200..1500/26= n.50) vuodessa.

    Sopii hyvin Kiinan hiilineutraaliuden tavoitevuoteen 2100.

    Miksi Suomella hiilineutraaliustavoite on 2035 , vaikka sillä ei ilmastonmuutokseen ole mitään vaikutusta ennen kuin Kiinan kaltaiset suuret päästäjät saavuttavat neutraaliuden. Sen aikarajan pitäisi riittää myös Suomellekin.

    Kurki 15.7.2021, 16:35

    Linkki: http://www.maaseutumedia.fi/biopolttoainetta-turpeesta/

    Turpeesta kestävästi valmistettu turvepolttoaine kattaisi jopa puolet liikennepolttoaineen tarpeesta, jos turpeen status on uusiutuva.

    EU komissio hyväksyi 2000-luvun alussa turpeen uusiutuvaksi vuotuisen kasvun osalta, mutta Lipposen hallituksen suuri valiokunta ratkaisi arvalla, että turve on uusiutumaton. Kun turpeen status määritellään uusiutuvaksi, biopolttoaineiden valmistus turpeesta olisi kannattavaa.

    Nyt kun turvekansalaisaloite tulee eduskuntaan käsiteltäväksi, toivottavasti meillä on silloin hallitus ilman vihreitä, joka hyväksyy turpeen uusiutuvaksi ja siitä voidaan alkaa valmistaa liikennepolttoaineita.

    Vapon mukaan FT-synteesillä turpeesta tehty polttoaine, bensiini ja diesel, voisi olla kannattavaa, kun raakaöljytynnyri (159 litraa) maksaa 60-70 Yhdysvaltain dollaria.

    Polttoaineiden 55% uusiutuvan osan tavoitetta ei saavuteta, ellei turvetta oteta käyttöön, sillä puuta ei riitä kaikkeen.

    Polttomoottoreilla ajetaan vielä 100 vuotta.

    Petkeles 15.7.2021, 17:46

    ”Polttomoottoreilla ajetaan viekä 100 vuotta.”

    Tämän voi arkistoida lausahdusten ”tietokoneet eivät koskaan tule yleistymään” ja ”rauha meidän ajaksemme” kanssa.

    Metsuri motokuski 15.7.2021, 18:04

    Ei voi olla totta….

    MaraKet 15.7.2021, 18:06

    Ei minustakaan.

    Kurki 18.7.2021, 12:14

    Soiden ojituksissa kritisoisin ennen ja nytkin uuusien kaivamisessa ja vanhojen aukaisuissa, että ojitus olisi pitänyt tehdä alunperin 25m välein ja ojamaat levitettää tasaisesti ojan molemmin puolin niin leveälti kuin kaivurilla yltää, kuntta kunttaa vasten loivaluikaisella ojakauhalla, että ojan reunapuiden juuret yltäisivät ojan keskilinjalle asti.

    Kuinka paljon metsänkasvua onkaan menetetty näillä ojitetuilla turvemailla.

    Se mitä minulle on ojia kaivettu ja aukaistu, niin ojamaat ovat korkena kasana ojan vieressä. Kasat pysyvät kuivana eikä niissä kasva mitään.

    Yhdessä kohteessa maksoin kemeraojien  kaivajalle lisää omasta pussista, että heittäisi aina kasan molemmin puolin 3m välein vähän kauemmaksi ojasta harvennusmetsän sisään. Tosin tässä tapauksessa peruste oli, että taimettumista tapahtuisi paremmin myös kauempana ojasta.

    Sen sijaan että ollaan ennallistamassa kasvatuskelvottomia ojitettuja suomaita, joista tulee sitten valtavat metaanipäästöt, ne pitäisi uudelleen ojittaa tavalla kuten edellä esitin.

    Minulle on tullut ostojen yhteydessä muutamia hehtaareita tällaisia metsämaita ja kyllä mapohjat edellä esitetyllä tavalla käsitellen niissäkin saadaan kasvamaan mäntyä ja koivua metsämaan kriteerin verran 1 m3/v.

    A.Jalkanen 18.7.2021, 12:22

    Ei ns. kunnostusojituskelvottomia soita suositella ennallistettaviksi vaan jätettäviksi itsekseen ennallistumaan. Semmoisen maininnan näin jossain, että paljon päästöjä tuottavat turvepellot voitaisiin ottaa esimerkiksi metsätalouden käyttöön, jolloin niiden päästöt alenisivat. Nuo olisivat vesiolosuhteista riippuen myös mahdollisia ennallistettavia tai lintukosteikoiksi muutettavia.

    Varsinaiset soiden ennallistamiskohteet pitäisi valita paitsi päästöjen kannalta ongelmallisimmista (rehevät paksuturpeiset suot), myös monimuotoisuuden kannalta sopivimmista suokohteista.

    Puuki 18.7.2021, 12:40

    Reheväkin ojitettu suo voi olla kokonaiskasvihuonekaasupäästöiltään hiilinielu eikä -lähde. Metaaninieluja  ne joskus onkin ja puun kasvu kompensoi turvemaan hiilipäästöjä.  Kuivat ojitetut suot on yleensä nieluja. Vaihtelua on paljon mm. suotyypin ja sen kuivatustilanteen muuttuessa.

    Kurki 18.7.2021, 15:10

    Ei ns. kunnostusojituskelvottomia soita suositella ennallistettaviksi vaan jätettäviksi itsekseen ennallistumaan.

    Okay. Ennallistamistahan se on, vaikka itsekseen on jätetty ennallistumaan.

    Minä en ole jättänyt ja kyllä niiltäkin kasvua löytyy.

     

    Puuki 18.7.2021, 15:40

    Muistaakseni MK:n mukaan ennallistettaviksi sopivia heikosti puuta kasvavia ojitettuja soita/turvemaita on Suomessa n. 600 000 ha.  Hiilipörssin mukaan niitä olisi muutamia milj.ha:ja (koska tienaavat ennallistamisilla) .     Turvemaa/muuttuma/ojikko/suo  voi kasvaa heikosti puuta joko ravinteiden puutoksen, ravinnehäiriön tai heikon vesitalouden takia . Joskus voi olla  useampikin kuin yksi syy yhtäaikaa.      Suo on hyvä pidättämään valumia ja kiintoaineita . Joskus voi olla aiheellista ennallistaa tai antaa itsekseen ennallistua  suoalue valumakentäksi ennen vesistöjä.

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 1,171)
1 2 3 … 78 79 80 … 116 117 118