Keskustelut Luonto Turve uusiutuvaksi

  • Tämä aihe sisältää 1,171 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 771 - 780 (kaikkiaan 1,171)
  • Tolopainen

    Ryssät teettää ydinvoimaloiden paineastioita Itä-Ukrainassa, saattaa sertit olla hukassa. Ei he itse mitään osaa. Aivan käsittämätöntä, jos saavat tehtyä voimalasta sellaiset paperit, joihin STUK laittaa hyväksymisleimat.

    Kurki

    Entinen Vapo nykyinen Neova yrittää työllistää suomalaisia ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Ilomantsissa tuottamalla aktivihiiltä maailman markkinoille, mutta luonnon suojelijat vastustavat. Aktiivihiili maailmalla valmistetaan pääasiassa uusiutumattomasta kivi- ja ruskohiilestä.

    Pohjois-Savossa soidensuojeluun kaavasssa on varattu liki 4400 hehtaaria 26 kohteessa. Luonnonsuojelupiirin mielestä määrä ei riitä pysäyttämään suoluonnon heikentymistä.

    Ja Suomessa on luonnon soita lisäksi 4 milj.ha ja vielä entisöidään lisää. Suomen suoluonto on siis todella vaarassa?

    https://nakoislehti.maaseuduntulevaisuus.fi/#reader/311936/1/4063221563

    Visakallo

    Niinhän vihreiden puheenjohtaja Ohisalo totesi, että ilmasto ensin. Työllisyystoimet saavat nyt odottaa. Siinä vain tulee ongelmaksi, ettei tule rahaa, jolla niitä ilmastotoimia toteutettaisiin.

    Petkeles

    Ei sitä rahaa tunnu olevan koskaan riittävästi, vaikka lyötäisiin pilalle koko luomakunta. Parempi tämä kuin pitkä vikinä kuten sanonta sanoo.

    Tolopainen

    Ohisalo yrittää nostaa profiiliaan, jos valtion budjetti on 60mrd€ ja ilmastotoimiin menee joitakin satoja miljoonia. Nykyhallituksen vihreys ei pahemmin näy. Yhtään metsittämiskohdettakaan ei ole vielä saatu liikkeelle.  Byrokratian rattaissa menee vuosi ennenkuin saadaan päätöksiä aikaan. Vahingossa huitasivat kumoon kansanterveyslainkin, kyllä näkee miten heikkotasoiset virkamiehet on hallinnon käytössä. Edes lakitekstejä ei kukaan lue.

    Jos Metsäkeskus on lyönyt jarrut päälle eikä asiat etene sekin sopii, lopetan omasta puolesta kaikenlaiset metsänhoitotyöt.

    A.Jalkanen

    Kyösti Ruotanen kommentoi MT:ssä turpeen vastaan biomassan poltto näin (kappalejako minun).

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.1457814

    Suuri osa Maurizion esittämistä ajatuksista on totta. Turvetta tarvitaan mm. kasvualustoihin ja kuivikkeeksi sekä raaka-aineeksi korkeamman jalostusasteen tuotteiiin, kuten aktiivihiili. Mutta turpeen korvaaminen biomassoilla energian tuotannossa ei uusimman tutkimustiedon valossa vaadi juurikaan lisäinvestointeja vanhoihin leijupetitekniikalla toimiviin energialaitoksiin.

    Petihiekkamateriaalin osittainen korvaaminen dolomiitilla (ns. maa-alkaliaktivointi) ratkaisee ongelman, joka liittyy turpeen sisältämään rikkiin, jota on tarvittu estämään kattilan korroosiota. Rikkihän on itsessään jo ongelma, sen oksidit pitää joka tapauksessa neutraloida kalliilla kemikaaleilla, joilla korkea ympäristöjalanjälki. Dolomiitti mahdollistaa myös tuoreen, klooripitoista neulasmassaa sisältävän metsätähteen polttamisen.

    Tästä seuraa lukuisia etuja. Polttoaineen sisältämät, savukaasuissa ja ilmastossa haitalliset rikki ja kloori siirtyvät tuhkaan, missä ne toimivat ravinteena. Dolomiitin avulla tuhkan jalostusarvo nousee, saadaan parhaimmilaan pelto- ja luomutuhkaa (koska tuhkan raskasmetallipitoisuus alenee), ravitsevaa ja kalkitsevaa raaka-ainetta kasvualustoihin, sekä mahdollisesti uuden sukupolven struviittipitoisen lannoitteen raaka-ainetta, materiaalia happamien sufaattimaiden haittojen estämiseen (happamoittavat vesistöjä mukaan lukien Itämeri ja lisäävät merkittävästi vesistöjen raskasmetallikuormaa), teollisuuslähtöisten metallipitoisten jätevesien käsittelyyn, ym.

    Näitä kaikkia yllä mainittuja asioita tutkitaan mm. Oulun yliopistossa, Centria Ammattikorkeakoulussa, Luke:ssa, sekä Savonia Ammattikorkeakoulussa. Voimalaitostasoisia kokeita on tehty useita, usean vuoden aikana ja tulokset ovat olleet lupaavia.

    Suomi on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Helpoiten se tapahtuu turpeen polton vähentämisellä. Turveyrittäjille on maksettava korvauksia, mutta osa esim. turpeennostoon tehdyistä investoinneista on luettava yrittäjän riskin lukuun. Pitkään on turveyrittäjien tiedossa täytynyt olla ja tietoisena uhkana päästöoikeuden mahdolliset ja toteutuneet vaikutukset turpeen hintaan. Säteilyvaikutuksista: turpeenpolton tuhka on selvästi radioaktiivisempaa kuin biomassojen polton tuhkat.

    Metsuri motokuski

    Eikös tuo dolomiitti ole kalkkia. Sitähän kyllä piisaa. Kyllähän tuosta turpeen poltosta pitäisi päästä pikkuhiljaa eroon. Uskon että geolämmöllä ja muilla keinoilla saadaan vastaava lämpö aikaiseksi. Kalliimpaahan se on mutta kun kerran on maksanut niin sitten on maksettu. Tv. maalämmön käyttäjä.

    A.Jalkanen

    Samaa mieltä kuin Mm. Turpeen energiantuotantokäyttö mahdollisimman pieneksi. Muita hyviä suurempaa arvonlisää tuottavia käyttötapoja olisi kyllä, esimerkiksi aktiivihiili.

    Puuki

    Turpeen käyttö loppunee . Mutta mitä tilalle, jos Eu.ssa keksivät määritellä e-puun uusiutumattomien sarjaan.  Kun palmyöljyplantaasit tuottaa vain lisäpäästöjä,niin siinä samalla ne menee monilla sekasin pohjoismainen e-puun käyttökin samaan .  Venäjän tuontipuuta voisi paremminkin arvostella , kun sieltä tuodaan pääosin vanhosta metsistä hakattua mutta Suomessa on paremmin saatavilla harvennuspuuta.  Kantojen nostosta voi hyvin luopua , se kun ei ole kovin hyvä tapa maaperän kannalta eikä kantojen pitkäaikaisen hiilivaraston vähenemisen ja lannoitusvaikutuksen kannalta.

    Tuulivoimaloiden rupellien siivet on ongelmajätettä lopulta. Pidempään tuulivoimaa jo käyttäneissä maissa niitä lojuu ongelmajätteenä luonnossa , kun ei ole kustannusten maksajaa asianmukaiselle varastoinnille tai käsittelylle. Ei kovin ekologista ole niiden rakentelukaan.  Samalla lailla vain saanut päästöttömän leiman kuin sähköautot akkuineen.

    Kurki

    Yhden hehtaarin 1,5m turvekerros sisätää 1200…1500 tn ilmasta otettua hiilidioksia CO2 ( laskettu tiedoista:Turvekerros kasvaa 1mm/v ja  Suomen luonnon suot 4 milj.ha  sitovat  hiilidioksidia n. 3..4 milj.tn/v).

    Yhden hehtaarin luonnon suon metaani CH4-päästö vaihtelee  2..12 ekv-tn/ha/v. Ks Ojanen linkki alla.

    Kun 1,5 m turvekerros on nostettu, niin menee 1200…1500/2..12= 750…100 vuotta, että CO2-päästö tulee korvattua metaani-nielulla, jonka vaikutus nieluna on ikuinen.

    Kannattaisi siis ottaa nostoon soita, joiden metaanipäästö on korkea.

    Linkki: https://www.slideshare.net/LukeFinland/3-paavo-ojanen-metsnkasvatuskelvottomien-soiden-kasvihuonekaasupstt

Esillä 10 vastausta, 771 - 780 (kaikkiaan 1,171)