Keskustelut Luonto Turve uusiutuvaksi

  • Tämä aihe sisältää 1,171 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 741 - 750 (kaikkiaan 1,171)
  • Rane

    ”Asioista jotain ymmärtävät ovat olleet kyllä ihmeteltävän hiljaa.”

    Maraket onneksi pitää meteliä.

    arto

    Miten voi muutaman tuhat vuotta ollut Turve uusiutuva. Ei paljoa nää vaikuttavan  turve traktorit suolla rällää.

    A.Jalkanen

    Laitan Scientistin linkin tähän, koska laskelma varmasti kiinnostaa siinä vaiheessa, kun eduskunnassa aletaan vääntää onko turve uusiutuvaa vai ei. Tärkein kysymys on, voidaanko toimintaa kehittää sellaiseksi, että turpeen nosto ja poltto ei lisää paljon kasvihuonekaasujen päästöjä verrattuna esimerkiksi puun polttoon.

    ”Tulokset osoittavat, että turpeen tulevan käytön ilmastovaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi nykyiseen käyttöön verrattuna ja että niillä saadaan kompensoitua polttovaiheen ilmastovaikutukset. Tämä voidaan saavuttaa valitsemalla nostoalueiksi jo ojitetut suot, joilla on korkeat kasvihuonekaasupäästöt, käyttämällä tehokkaampaa tuotantomenetelmää ja varmistamalla vähäpäästöinen turpeennostoalueen jälkikäsittely (esim. metsitys).”

    ”The results show that the climate impact of future peat utilisation can be significantly reduced compared to current utilisation and will be lower than the climate impact resulting from only the combustion phase. This can be achieved by choosing already drained peatlands with high greenhouse gas emissions, using a more efficient production method and by securing a low-emission aftertreatment of the cutaway (e.g. afforestation).”

    http://www.ivl.se/english/ivl/publications/publications/the-climate-impact-of-future-energy-peat-production.html

    Haba

    Se ei sitten mene kaaliin että tämä on puunmyyjien palsta.

    Puuki

    Sehän se olisi win-win -tilanne, jos valmiiksi heikosti puuta kasvavia  ojitettuja soita otettasiin turpeen nostokohteiksi. Ei tarvitse yrittää ennallistaa niitä joten metaanipäästötkään ei lisäänny.

    A.Jalkanen

    Sulla Haba on melko yksiulotteinen ajatus maaseudun elinvoimasta.

    Jos halutaan turpeennostoon soita joilla on suuret tämänhetkiset ravinne- tai khk-päästöt, pitäisi ottaa käyttöön ojitettuja paksuturpeisia alueita: viljeltyjä turvepeltoja ja/tai runsasravinteisia ojitettuja soita joilla metsä kasvaa heikosti ravinne-epätasapainon vuoksi? Joukkoon mahtuisi toki myös karuja paksuturpeisia kunnostusojituskelvottomia soita.

    Haba

    Miten elinvoima ja turve liittyy toisiinsa? Entäs jos asiakas haluaa lämmitettävän puulla?
    Ei se tuhansia vuosia vanha hiilivarasto muutu excel-taulukkoa ruuvaamalla miksikään.

    A.Jalkanen

    Totta Haba, turve olisi paras jättää veden alle varastoon. Mutta sillä on myös hyviä ja tarpeellisia käyttömuotoja, joiden taloudellisuus vaikuttaisi olevan riippuvainen polttoturpeen nostosta samalta alueelta.

    Visakallo

    Haba: ”Entäs jos asiakas haluaa lämmitettävän puulla?”

    Et ilmeisesti Haba ole seurannut viimeaikaista kehitystä. Nyt on jo menossa vaihe, jossa ollaan tekemässä puulle samaa kuin turpeelle, eli sen energiakäyttöä tehdään kannattamattomaksi. Oletko esim. huomannut, miten suurilla alennuksilla nyt myydään puulla lämmitettäviä kaminoita? Valmistajat tyhjentävät varastojaan, koska tulisijojen päästömääräykset ovat jälleen tiukentumassa. Ei mene enää kauan, kun asiakas ei enää haluakaan lämmittää puulla. Samoin puuta käyttävät lämpölaitokset ovat tällä menolla kohta kannattavuuskriisissä.

    Puuki

    Ulkolaiset suursijoittajat ostaa kuntien sähkölaitoksia ja sähköverkkoja. Siihen bisnesideaan ei sovi yksityinen puulämmitys oikein hyvin.  Vesijakeluverkostojen  kohtalo voi olla samanlainen.

    Tuulimyllysähköllä pitää kohta lämmittää jokasen tai olla kylmissään tai molempia,  jos on kovat pakkaset eikä tuule.

    Jo nyt saisi kustannettua melkosen oman voimalakombinaatin pelkästään niillä sähkönsiirron maksuilla joita peritään kertaalleen maksetuista sähkölinjoista.  Kun loputkin sähköverkkojen omistuksista siirtyy ulkomaisille sijoitusyhtiöille, siirtohinnat nousee tietysti rahan tarpeen ja sijoitustuoton turvaamiseksi entisestään.

Esillä 10 vastausta, 741 - 750 (kaikkiaan 1,171)