Keskustelut Luonto Turve uusiutuvaksi

  • Tämä aihe sisältää 1,171 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 1,171)
  • Tolopainen

    Rahkasammalen keräilynkin voisi tehdä käsin ja kuivauksen hoitaa seivästämällä. Niitähän syntyy parisataa päivässä kuten aiemmin todettiin. Kaikin puolin ekologisempaa kuin turvetuotanto.

    Kalle Kehveli

    Eihän sen ekologisempaa olekaan kuin polttaa nopeasti uusiutuvaa turvetta!

    Scientist

    Niin Amerikoissahan karpalot kasvatetaan ”keinosoilla” joihin johdetaan vettä. Korjuukin taidetaan tehdä nostettavan vedenpinnan avulla. Onneksi ei Suomessa tehdä näin, koska tällainen viljely aiheuttanee suuriä päästöjä vesistöön.

    A.Jalkanen

    Mistä ne karpalonviljelyn vesistöpäästöt tulisivat, jos karpaloa ei lannoiteta eikä niiden alla ole hajoavaa turvekerrostakaan?

    Visakallo
    Puuki

    Turvamaapelloilla kannattaakin alkaa viljellä karpaloita.  Metsityshakemukset jumittaa käsittelyruuhkassa niin pitkään,  ja tuen saantikin on epävarmaa joten ehtii karpaloviljelmät jo hyvin alulle ennen päätösten tulemista.  Karpalot kasvaa soilla ilman erityistä lannoitusta ja varmaan pensaskarpalotkin samalla tavalla.

    Haba

    Jos metsitys ei ala ilman tukea onnistumaan, valtio voisi innostaa toimimaan vaikka 700€/ha verolla.

    Jätkä

    Tollo:”Rahkasammalen keräilynkin voisi tehdä käsin ja kuivauksen hoitaa seivästämällä. Niitähän syntyy parisataa päivässä kuten aiemmin todettiin. Kaikin puolin ekologisempaa kuin turvetuotanto.”

    Näytäpä mallia edes yhden seipäällisen verran / pv. Jos Sinä saat saman verran rahkasammalta seipääseen kuin perinteisellä menetelmällä heiniä, niin toki sen joku normaalimpi tekee aikalailla suurempaan määrään.

    Kurki

    PUUKI: Jo n. 15 cm syvyydellä rahkaturpeesta alkaa tulla turvetta.

    Turvekerros luonnon soilla kasvaa 1 mm vuosivauhtia. Ojasen mukaan hehtaarin luonnon suo sitoo hiiltä enimmillään 1000 O2-kg/v ( 50..100g/m2/v). Yksi kuiva  jyrsinturvekuutio vastaa ilmasta otettua hiilidioksidia n. 600 CO2-kg  (10 milj.jt-m3 poltettuna päästää hiilidioksidia 6 milj.CO2-tn).  Turvekerroksen 1 mm kasvu vastaisi näin 1,67 jyrsiturvekuutiota (jt-m3) eli aika vähän. Kuinkahan paljon vuosittain luonnon soiden metaanipäästö sitten syö suon sitomaa hiiltä, sillä metaanin hiili tietenkin on turpeen sitomaa.

    Kasvaisiko rahkaturve kuivabiomassaa sitten kuinka paljon enemmän, jos sitä alettaisiin kasvattamaan lesimerkiksi loppuun nostetuilta turvetuotanto alueilta tai vaikka nykyisillä turvetuotantoalueilla?

    Esimerkiksi vastaisi puun 5 m3 kasvua vuodessa?

    Visakallo

    HS : ” Biolan luopuu saastuttavasta turpeesta… ”

    Tosin vasta vuoteen 2040 mennessä. Parissakymmenessä vuodessa ehtii tapahtua kaikenlaista. Tulee aivan muut huolenaiheet kuin joku turvemulta.

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 1,171)