Tiedämme jo nykyään, mitä pitää tehdä, että tämä pallo pysyy asumiskelpoisena. Fossiilisten polttoaineiden käyttö pitää lopettaa hyvin nopealla aikataululla ja se vaatii uhrauksia. Niiltä joilla on eniten pääomia. Nyt kun valtio avustaa yrityksiä. Pitää myös varautua siihen että suhdanteen kuumeessa yritysten tuloja leikataan suhdanneverolla. Ei ole syytä päästää inflaatiota irti. Esim. asuntolainoituksen ehtoja pitäisi nopeasti kiristää. Nuoria asunnon ostajia ryöstetään, he eivät ymmärrä että seiniä ei kannata ostaa 35v lainalla. Pankit ovat täysin vastuuttomia myöntäessään uusia lainoja ennätyspitkillä maksuajoilla. Kun lisäksi noista pareista puolet eroaa, pankki tietää, että saman asunnon  lainoja järjestellään vielä monta kertaa ja palkkiot juoksee.

Hesarin vastauksetkin on osin harhaan johtavia.  Esim. ruokohelpi ei kelpaa kasvuturpeen korvaajaksi . Sen kuulin erään paljon kasvuturvetta käyttävän taimien kasvattajan kertomana :  ”Muuten hyvä mutta taimet ei kasva siinä ”.

Tulkinnavaraisuuttakin löytyy molemmin puolin.  Ojitetut suot lisää CO2-päästöjä mutta parantunut puuston kasvu ylikompensoi sen yleensä hyvin .  Samoin entisillä turvesoilla voidaan alkaa kasvattaa puuta joka lisää hiilinielua nopeasti lisää.  Luonnonsoiden metaanipäästöistä ei (taaskaan) mainittu mitään.  Ojittamattomilla soilla ne on merkittävin kasvihuonekaasupäästölähde.

Puuki, minä mainitsin kommentissani metaanin ja perustelin sillä sitä, että turve pitäisi mahdollisimman pitkälti jättää varastoon. Taimituotantoon ei kuitenkaan ole vielä vaihtoehtoa: jokin paakkumateriaali pitää olla, ei paljasjuurisiin taimiin ole paluuta. Ehdotin pintaturpeen nostoa kunnostusojituskelvottomilta soilta säätöpatojen avulla. En tiedä olisikko tuo toimiva systeemi kun en tunne tekniikkaa, mutta alueita olisi runsaasti: muutama sata tuhatta hehtaaria mistä valita. Ja tulisi turvetuottajille töitä.

Kommentti:

”Hyvä että turve sai hieman jatkoaikaa, jotta voidaan miettiä vaihtoehtoja kasvuturpeen tuotannolle. Voitaisiinko sitä kenties nostaa kunnostusojituskelvottomilta heikosti puuta kasvavilta soilta niiden pintakerroksesta? Nostotekniikka on jo kehittynyt sellaiseksi, että suota ei tarvitse kuivata metrien syvyydeltä pintaturpeen nostamiseksi? Jos noston jälkeen nostettaisiin laskuoja patoamalla pohjaveden taso, rahkaturpeen kasvu kiihtyisi, ja samalle suolle voitaisiin varmaan palata taas muutaman vuoden jälkeen. Avataan säätöpato, ja suo kuivuu sen verran, että turvetta voi taas nostaa.

Jos katsotaan pelkästään hiilidioksidin ja typpioksiduulin tasetta, ojitetuilla metsämailla kasvava puu sitoo kyllä enemmän kuin on maaperän päästöt samalta pinta-alalta. Tällöin voisi ajatella, että luonnontilaisten soiden turpeen vuotuisen kasvun eli hiilen suorittaman sidonnan pitäisi korvata sekä turpeen noston että sen polton hiilidioksidipäästöt. Näin ilmeisesti laskennallisesti kävisikin. Kun luonnontilaiset suot kuitenkin päästelevät samaan aikaan myös metaania, joka on paha kasvihuonekaasu, tullaan siihen lopputulokseen, että soissa olevat turvevarat olisi parasta jättää pääosin vetiseen varastoonsa, ettei heikennetä entisestään soiden huonoa ilmastotasetta.”

Kova into tuntuu joillakin olevan tuottaa ulkomailta yhä enemmän sellaista, mitä olisi itselläkin. Turpeen lisäksi puun tuonti tulee lisääntymään sertifiointien ja suojelumääräysten kiristyessä, suurin osa Suomessa syötävästä kalasta tulee EU:n ulkopuolelta rikkaasta Norjasta, yli puolet käyttämästämme energiasta tulee ulkoa, kaivoksia ei saisi tänne perustaa, tuotaisiin nekin aineet mieluummin muualta, työntekijätkin ovat yhä enemmän tuontitavaraa, eli vievät palkkansa pois Suomesta. Sitten vielä ihmetellään, että Suomi velkaantuu!

Tolopainen: ”Vapon Kekkilä jatkaa kasvualustojen tuotannon laajentamista.”

Laajentaa kyllä, mutta ei välttämättä täällä Suomessa.