AJ:  Varmaan väärin meni, mutta kysyn kuitenkin Ojaselta että miksi hiili on tuossa plussaa eikä miinusta…

Linkin ojittamattomien soiden metaanipäästöjen arvo ihmetyttää. Sitäkin voisi kysyä.

Taulukon 1, sara-ja rimpirämeiden metaanipäästöksi on saatu +24 gCH4/m2/vuosi ja sitten sen muuttamiseksi vastamaan hiilidioksidia (ekv) arvo laskeekin +18 C(gC/m2/vuosi).

Eikö taulukon 2, ojittamattomien saranevojen päästö +24 gCH4/m2/v pitäisi kertoa 34:llä eli päästö olisi +816 gCH4/m2/v, että vastaisi hiilidioksidin ekv-päästöä?

CH4;n jatkuva päästö aiheuttaa CO2-ekv-päästöjä 20 v;ssa kertoimella 113 , 50 v:ssa 80 ja 100 v:ssa kerroin on 54.   Kun esim. saranevan CH4-päästöt on n. 23 g/m²/v, niin sen jatkuva päästö vastaa esim. 20 vuodessa  2599 g/m² CO2-ekv:a,  eli n. 26 tn/ha/20 v. Turpeen kasvu n. 100 g/m²/v.   20 tn/20 v.

Suoseuran käppyrästä näkyy miten ojitetun suon päästöt muuttuu veden pinnan  muuttuessa;

Luonnonsuolla (ei ojitusta) metaanipäästö on keskimäärin yli 600 g ekv-Co2/m²/v. Jos pohjaveden pinta on esim. 30 cm:ssä , niin maaperän Co2-ekv-päästöt rehevillä mailla putoaa alle puoleen siitä.  Karuilla vielä enemmän.

Tuohon kun lisätään metsän sitoman CO2:määrä (biomassaan + karikkeeseen josta osa lisää maaperän hiilivarastoa) , niin ei ole epäselvää miten pitäisi turvemaita käsitellä jotta niiden aih. päästöt olisi mahdollisimman vähäisiä.

PS  Ojittamattomien soiden turpeen kasvu lisää hiilensidontaa, mutta suon laajeneminen lisää myös metaanipäästöjä eikä turpeen kasvu sido läheskään yhtä paljon hiiltä/v kuin puiden kasvu hyvin kasvavilla mailla.

Keskimääräiset (kok. päästöt- nielut CO2-ekv) päästötase ojitetuilla turvemailla : n. 130 g /m²/v . Ojittamattomilla :  n. – 123 g/m²/v.  Eli keskimäärin n. 2,5 m³/ha puun vuosikasvu ( – karikkeen hiiltä lisäävä vaikutus) riittäisi kompensoimaan turvemaalla maaperäpäästöt.(Jos olisi olemassa keskimääräinen turvemaa päästöineen ja nieluineen). .

käyttö on kasvua pienempää

Voiko näin sanoa jos otetaan luonnonsuon metaanin tuotantokin huomioon, ja pitäisikö se ottaa?

Scientist on ymmärtänyt oikein: luonnonpäästöjä ei huomioida kasvihuonekaasujen päästölaskelmissa, koska ne eivät ole ihmisen muuttamia alueita. Ei kannata huomioidakaan, koska metaanin takia luonnonsuot ovat ilmaston kannalta päästö eikä nielu, ja niiden huomioiminen näin ollen vain heikentäisi päästötasettamme ja vaikeuttaisi pääsyä kohti hiilineutraaliutta.

Mutta tässä turveasiassa luonnonsuot ovat olennaisia kun väitetään, että turvetta syntyy niillä enemmän kuin sitä käytetään muualla. Paavo Ojasen ja minunkin mielestä vuotuinen tase ei ole tässä olennaista, vaan se että turvetuotannossa vapautetaan pitkällä aikavälillä kertyneitä varoja samaan tapaan kuin fossiilisia varantoja kaivettaessa.

Paavo:

”Ilmaston kannalta haitallinen vaikutus johtuu siitä, että vapautetaan hiiltä joka ei muuten vapautuisi (märkä suo ja fossiiliset polttoaineet ovat samankaltaisia tässä, eli kumpikin on pysyvä hiilen varasto, siitä tulee niiden polton samanlainen vaikutus ilmastoon, ilman polttoa pysyisi hiili maan alla).

Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna useimmat luonnontilaiset suot lämmittävät ilmastoa (siihen verrattuna että suo vain lakkaisi olemasta). Soiden käytön ongelma ilmastonmuutoksen aiheuttajana (eli muutaman vuosikymmenen tarkasteluaikana) ei ole se, että luonnontilaisen suon ilmastoa viilentävä vaikutus loppuisi vaan se että suon suuri hiilivarasto alkaa purkautua. Luonnontilaisen suon ilmaston kannalta hyödyllinen ominaisuus on sen suuri hiilivarasto, joka pysyessään turpeessa pitää suuren määrän hiiltä pois ilmakehästä.”

Paavo kommentoi lisäksi Suoseuran taulukoita seuraavasti:

”Kun lasketaan hiilidioksidinielu, pitää laskea yhteen turpeeseen kertyvä hiili, vesistöihin lähtevä hiili ja metaanina poistuva hiili, koska ne kaikki ovat sitä kasvien yhteyttämää hiiltä, joka ei ole suolla kasvien ja hajottajien hengityksessä palautunut takaisin ilmakehään (ja toisaalta pitää vähentää laskeumana tuleva hiili, koska sekin kartuttaa turpeen hiilivarastoa, vaikkei ole ilmakehän CO2:sta suolla yhteytettyä). Siis se metaanin hiili on peräisin CO2-nielusta (suo yhteyttää CO2:ta ja palauttaa osan yhteyttämästään hiilestä takaisin ilmakehään metaanina).”

”Jos eri kaasuja haluaa laskea yhteen, taulukossa 2 on siihen sopivat luvut, hiilidioksidin kanssa metaani ja typpioksiduuli voidaan laskea yhteen, kun ne muutetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi (metaanin kerroin 34, typpioksiduulin kerroin 298 useimmiten laskelmissa, ks. taulukko 4).”

”Minulla on vain 100 metrin päässä tieltä hehtaarin suuruinen, lähes luonnontilainen vähäpuustoinen räme, jossa on paljon rahkasammalta ja jonkin verran avovettä. Pitäisi keksiä sille jotain rahakasta käyttöä. Mitä ehdottaisitte?”

Huomasin, että Kurki oli kiinnostunut kyseisestä suosta. Tee kuten minäkin, ensin ajattelin käyttää 200kg dynamiittia ja räjäyttää patoavan kallion läpi laskuojan. Sitten järki voitti ja rauhoitin sen kurjelle pesimäsuoksi.