› Keskustelut › Luonto › Turve uusiutuvaksi

  • Tämä aihe sisältää 1,171 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 1,171)
1 2 3 … 19 20 21 … 116 117 118
  • Panu 25.4.2021, 16:11

    Joka tapauksessa uusiutuvan ja kestävän energian kriteerit täyttyvät niin kauan kun turvetta muodostuu enemmän kuin sitä käytetään. Tämä on ymmärtääkseni ollut koko ajan tilanne Suomen turpeenkäytön kanssa. Siksi on vähän vaikea ymmärtää miksi kotimaista turvetta ei saisi käyttää.

    Rane 25.4.2021, 16:13

    Joku voi tietysti kieroutuneessa mielessään ajatella että ”kilpailija” pitää aina keinolla millä hyvänsä lopettaa.Nythän lopetetaan kahta kannattavaa elinkeinoa:turpeentuotanto ja turkistarhaus.Kummankin lopettamiseen tarvitaan valtion rahaa ja porukat kortistoon tai viemään muiden työpaikkoja.Vähentyneitä tuloja käytetään ostamalla ulkomailta haketta ja turvetta.Tulonsiirto Venäjälle.

    Kotimaista energiaturvetta korvataan nyt tuontihakkeella – hakkeen kova kysyntä voi kasvattaa monen lämpölaskua | Yle Uutiset | yle.fi

    A.Jalkanen 25.4.2021, 16:36

    Kyllä turvetta syntyy todellisuudessa enemmän kuin sitä käytetään, mutta ”väärissä” paikoissa eli luonnontilaisilla soilla, jotka eivät ole päästölaskennan piirissä. Luonnonsoilta pitäisi sitten päästöissä huomioida myös metaanin tuotanto, eikä pelkästään hiilen sidontaa.

    Kurki 25.4.2021, 17:00

    Luonnontilaisia soita on 4 milj.ha, jotka sitovat CO2 n. 3..4 milj.CO2-tn ja päästävät metaania (keskimäärin >3 ekv-tn/ha) >12 milj.ekv-tn.

    Linkki sivu 7.

    Visakallo 25.4.2021, 19:01

    Minulla on vain 100 metrin päässä tieltä hehtaarin suuruinen, lähes luonnontilainen vähäpuustoinen räme, jossa on paljon rahkasammalta ja jonkin verran avovettä. Pitäisi keksiä sille jotain rahakasta käyttöä. Mitä ehdottaisitte?

    Kurki 25.4.2021, 20:30

    Avovettäkin. Ojasen linkin mukaan sellainen suo päästää metaania jopa 12 ekv-tn/ha/v eli kymmenkertaisesti sen mitä turpeeseen sitoutuu hehtaarille CO2:ia vuodesssa.

    On ilmastoteko ojittaa tuo suo.

    A.Jalkanen 25.4.2021, 20:39

    Hiilen sidonta ja metaanin päästö luonnontilaisilla soilla riippuu kovasti suotyypistä. Parhaita kasvihuonekaasujen taseeltaan ovat hiilen kerryttämisessä kunnostautuvat karut suot, jotka eivät päästele niin paljon metaaniakaan. Taulukko 1 julkaisussa:

    http://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/ojituksen-vaikutus-maaperan-kasvihuonekaasupaastoihin/.

    Laskin eri suotyyppiryhmille uudet päästöluvut yhtälöllä 1. Esimerkiksi luokalle 1 (sara- ja rimpinevat) sain CO2-ekv. päästöä +10,80 g CO2/m2 vuodessa ja kaikille muille luokille sain nielua: ryhmä 2 -4,45, ryhmä 3 -18,85 ja ryhmä 4 -21,05. Siis kaikki muut suot paitsi sara- ja rimpinevat olisivat nieluja.

    Sain siis viimeiseen sarakkeeseen eri luvut kuin Suoseuran sivulla. Jokaiselle ryhmälle oli kaavassa (yhtälö 1) oletettu samankokoinen DOC-päästö ja C-laskeuma.  Erilainen tulokseni johtui siitä, että otin C-laskeuman lisäksi negatiivisena huomioon myös C-nielun eli hiilen sidonnan. Varmaan väärin meni, mutta kysyn kuitenkin Ojaselta että miksi hiili on tuossa plussaa eikä miinusta…

    Petkeles 25.4.2021, 21:01

    Suo säilöö ilmakehän hiiltä hapettomiin oloihin ja pitkällä aikavälillä – sillä kymmenen tuhannen vuoden aikavälillä, joka meidän soillamme on takanaan – tämä sidonta voittaa metaanipäästöjen vaikutuksen. Siinä vaiheessa kun suo ojitetaan ja kasvanutta puustoa aletaan hyödyntää, alkaa se varsinainen hiilivuoto…

    Visakallo 25.4.2021, 21:03

    Kiitos vaan Haba neuvosta, mutta eivät taitaisi tällaista karvaista äijänkörilästä oikein huolia Lintulan nunnaluostariin. Valamon puolelle voisin ehkä kelvata vähän paremmin.

    Kurki: Paikka on niin alainen, ettei normaalilla ojituksella vesi sieltä lähde. Pitäisi rakentaa pumppaamo. Alkaisinko järjestää luonnonmukaisia suoleirejä?

    A.Jalkanen 25.4.2021, 21:26

    Alava paikka voisi sopia karpalon viljelyyn. Ainakin Pohjois-Amerikassa on sellaisia, mutta en tunne viljelytekniikkaa tarkemmin. Tuon videon perusteella voisi ajatella että vanha turvesuon pohja voisi sopia hyvin karpalon viljelyyn, mikäli veden pintaa voi helposti säädellä. Turvetuottajilla voisi olla myös valmiina koneita, joita voisi muuntaa karpalon viljelyyn sopiviksi.

    http://www.youtube.com/watch?v=pGWP86dZ-_0

    Viljelykokeilujakin on tehty mutta ilmeisesti viljeltävät lajikkeet vaativat korkeamman lämpösumman. Kasvihuoneissa sen sijaan ehkä onnistuisi.

    http://www.puutarha-sanomat.fi/arkistot/18868

    Ei mitään uutta asiaa: Suomessakin tehtiin karpalon viljelyn tutkailuja jo 1940-luvulla!

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6285.pdf

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 1,171)
1 2 3 … 19 20 21 … 116 117 118