› Keskustelut › Luonto › Turve uusiutuvaksi

  • Tämä aihe sisältää 1,171 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Apli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,061 - 1,070 (kaikkiaan 1,171)
1 2 3 … 106 107 108 … 116 117 118
  • Kurki 12.10.2021, 09:10

    Linkki: https://www.luke.fi/sompa/materiaalit/usein-kysytyt-kysymykset/

    Onkohan linkki nyt viime päivien julkaisu, kun ei oikein saa selvää.

    Ainakin tiedot ovat 20 vuoden takaa.

    Turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöt ovat Suomessa vuosittain noin 8,7 miljoonaa tonnia, kun taas esimerkiksi liikenteen päästöt ovat noin 11,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Kun lukuun lisätään suometsien päästöt, jotka ovat samaa luokkaa kuin suopeltojen, puhutaan merkittävistä kasvihuonekaasujen päästölähteistä.

    Tilastokeskuksen linkistä sivulta 45 taulukosta 1.7  huomaa, että vuonna 2000 on ollut suometsien CO2-maapäästö (DOM+SOM)+8,8 Mtn, mutta viime vuosina vain n. + 4 Mtn.

    Tilastokeskuslinkki seuraavassa postauksessa.

    Kurki 12.10.2021, 09:13

    https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

    Rane 12.10.2021, 09:16

    ”Onkohan linkki nyt viime päivien julkaisu, kun ei oikein saa selvää.”

    Alla lisätiedoissa Silvan 2019 joten ilmeisesti tätä uudempi?

    Kurki 12.10.2021, 09:43

    Aivan.

    Tälläiselle päästöjen paisuttelulle on otollinen oikein ”ilmastohätätilan” aika, että kyllä niitä löytyy ainakin 20 vuoden takaa.

     

    A.Jalkanen 12.10.2021, 10:03

    ”Puuston kasvua turvemailla rajoittaa useimmiten ravinteiden saatavuus. Tuhkalannoitus lisää puuston kasvua tutkimusten mukaan 1,5–2,5 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa eikä aiheuta merkittäviä haitallisia vesistövaikutuksia. Esimerkkilaskelmassamme kunnostusojitus lisäsi puuston vuotuista kasvua vain 0,4–0,6 m/ha vuodessa. Simuloimme SUSI-mallilla lannoituksen vaikutusta lisäämällä puuston käytettävissä olevaa kaliumia 2 kg hehtaarille vuodessa, jolloin laskelmassamme pohjoisen, lähtöpuustoltaan 50 m3/ha metsikön vuotuinen kasvu lisääntyi 2,6 m3/ha vuodessa, kun ojasyvyys oli 0,3 m. Näin ollen lannoitus voisi olla tehokkaampi ja ympäristön kannalta kestävämpi tapa lisätä puuntuotantoa kuin kunnostusojitus.”

    http://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10575

    ”Tuhkalannoituksella voidaan lisätä puuston kasvua ja parantaa suometsän hiilitasetta 30–40 vuoden aikajänteellä typpipitoisilla kasvupaikoilla. Myönteinen vaikutus kestää niin kauan kuin puustoa ei merkittävästi hakata, eli vältetään etenkin päätehakkuita. Lannoitus lisää hiilen sitoutumista puuhun, mutta edistää samalla turpeen hajoamista. Lannoitusinvestoinnin ilmastovaikutuksen kannalta on ratkaisevaa se miten puustoa hyödynnetään ja kuinka pitkäikäisiin lopputuotteisiin puuraaka-aine käytetään. Karuilla vähätyppisillä paksuturpeisilla kasvupaikoilla lannoituksesta ei juurikaan ole hyötyä talouden eikä ilmaston näkökulmasta.”

    http://www.luke.fi/sompa/materiaalit/usein-kysytyt-kysymykset/

    Kommentteja.

    Turvemaiden päästöt ovat alenemassa kun ojitettujen alueiden turvekerros muuttuu metsissä kangashumukseksi ja peltomaalla multamaaksi. Päästökertoimet kuitenkin päivittyvät vasta jos mittauksiin annetaan resurssit.

    Sompa-sivulla sanottiin, että voi lannoittaa tuhkalla, mutta ei saisi merkittävästi hakata. Tämä ei edistä tuhkalannoituksen suosiota. Kyllä investoinnille pitää saada myös tuottoa.

    Puuki 12.10.2021, 10:25

    Karumman pään ojitetut turvemaathan ei olekaan CO2-päästölähteitä vaan -nieluja.

    Jos puun kasvatukseen on edellytyksiä (riittävä lämpösumma / suotyyppi, kuivatus kunnossa), niin myös typenpuute poistuu typpi-tuhkalannoituksella.  Koska lannotus lisää myös pieneliötoimintaa ja hajotusta (karikkeen määrä lisääntyy myös) , niin typen kierto paranee , ja myös lyhytvaikutteisemmalla typpilisällä on vaikutusta pidemmällä aikavälillä puiden kasvuun.   Joku on kritisoinut typpilisän käyttöä sen liian lyhyellä vaikutuksella verrattuna tuhkalannoitukseen mutta se mennee kuitenkin noin kuten kerroin.

    Ja niinhän se on kuten AJ edellä jo kertoi, että turvemaat muuttuu pikkuhiljaa päästöttömiksi CO2:n osalta.  Silloin hiilitase paranee, kun aikaan kuluu ja puuston kasvu paranee. Puiden käyttö korjuun jälkeen parantaa vielä lisää kokonaishiilitasetta .

    Kurki 13.10.2021, 20:21

    Krista Mikkoselle ei oikein kelpaa Valtion yhtiön maksama 250 milj. osinko.

    Neova Oy, josta Suomen valtio omistaa 50,1 prosenttia, vastasi viime vuonna 72 prosentista Ruotsissa käytetystä turpeesta. Kesäkuussa 2021 yritys maksoi omistajilleen yhteensä 250 miljoonaa euroa osinkoa.
    Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kommentoi asiaa. Hän pitää ongelmallisena sitä, että Suomen valtio hyötyy Ruotsin turvetuotannosta tällä hetkellä.
    Suomen turvetuotannon alasajossa, joka on Mikkosen maailmankuvan mukainen, valtio menettää verotuloja 500 milj. euroa/v eivätkä Neovan osingotkaan kelpaa, vaikka päästöt jäävät Ruotsille.

    Hulluutta piisaa Suomessa.

    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/5555e38f-7c9d-4a58-8232-bb9195d62a95

    Teufelin Zumi 13.10.2021, 20:33

    Mihin ne verotulot häviää? Käsittääkseni jollakin on lämmitettävä. Puu on lämmitykseen aidosti uusiutuva ja oikeasti työllistävä vaihtoehto. Tästä asiasta olemmekin sitten saamaa mieltä.

    Rane 13.10.2021, 20:42

    ”Puu on oikeasti työllistävä vaihtoehto”

    Ei valitettavasti ole.

    Energialaitokset korvaavat kotimaista turvetta ulkomaisella tuontihakkeella – ”Kuinka kestävää kehitystä se on?” – MTVuutiset.fi

    Teufelin Zumi 13.10.2021, 20:52

    Ulkomainen puu on myös uusiutuva.

    Kokkola taas on kepu-kylä ja näemme sitten kepujen tavan tukea Suomen työllisyyttä.

Esillä 10 vastausta, 1,061 - 1,070 (kaikkiaan 1,171)
1 2 3 … 106 107 108 … 116 117 118