Turvepelloltahan ei saa samanlaista kuiviketurvetta kuin turvesoilta on nostettu  . Kuiviketurve on pintaturvetta.  Turvepeltomailla turve vähenee koko ajan ,niitä lannoitetaan , muokataan ja  viljellään,  niinhän se menee. Nekin CO2- päästölähteet muuttuu pikkuhiljaa erilaisiksi samoin kuin vanhat turvemaan ojitetut metsämaat.

Tuonti voi olla  alkuun varmaan edullista  Virosta lahden tälle puolen . Kuljetuskustannukset on sitten eri juttu  eikä ne ole edullisia .  Jos esim. tilaa muutaman rakennuslevyn  E-Suomesta n. 500 km päähän,niin kuljetuskustannukset ylittää moninkertaisesti levyjen myyntihinnan.  Turvepaalit ei paina paljoa mutta vaativat paljon tilaa ja  kuljetus tulee kalliiksi.

Turpeen noston kielto on lähinnä typeryyttä jolla koetetaan ehkä saada jotain laskennallisia  päästöhyötyjä aikaan jotta muualla voidaan jatkaa entiseen malliin.   Olisihan tuon voinut hoitaa muutenkin vaikka muutamalla turpeen nostotapoja.   Turve kuitenkin uusiutuu vaikkakin hitaasti.  Vesiensuojelutoimia olisi voitu parantaa entisestään ja ehtoja tiukentaa, pääosin se olikin jo tehty.

YK:n selvityksen mukaan ilmastonlämpenemisen ”hidastamistaistelu” on jo hävitty, koska päästöt hyvin tod. näk. lisääntyy 16 % vv. 2010-2030. Olisikohan jotain vaikutusta sillä,  että suurimmat päästäjät ei juuri muuta tottumuksiaan, hiilivoimaloiden rakentamista yms. yhtään ainakaan seur. 10 vuoden aikana.    Suomen ”uhrautuminen” esim. turpeen noston lopettamisella ei ”ehkä” estä sitä kehitystä.  Mutta mm. elintarviketuotantoa ja muutakin talouskehitystä se  heikentää paikallisesti varsinkin.     Jos tai kun Golfvirta hyytyy , niin sitten palattanee takasin tuottamaan mahdollisimman paljon CO2:a jotta ilmaston kylmeneminen saataisiin aisoihin.

Turveke-selvityksen mukaan kasvuturve hajoaa kompostoinnin jälkeen pellolla CO2:ksi ja päästöt lisääntyy. Ei se ihan noin välttämättä mene koska jos kompostoidaan lantaa + turvetta,niin siitä saadaan haitallisempi kasvihuonekaasu  metaani talteen (biokompostoinnilla) jollon kokonaispäästöt tod. näk. vähenisi.

Luullakseni kuiviketurve ei ole päästölaskelmissa mukana.

”Suomen turpeenkäytön päästöt on jo kuitattu moneen kertaan jo tähän mennessä ja kuitataan vielä hamaan tulevaisuuteen turvemaiden ojittujen turvemaiden metaanipäästöjen nollautumisella.”

Vetääkö Kurki nyt mutkat suoriksi moneen kertaan kuittaamisella?

Suon ojittaminen pienentää metaanipäästöä, mutta suurentaa hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöjä.

Kokonaistase riippuu monesta tekijästä:

-kuivataanko suo turpeen nostoon, pelloksi tai metsitettäväksi

– minkälainen suotyyppi kuivataan, rehevä, karu, avosuo, räme, korpi…

– mikä on ojitustiheys, miten paljon vedenpintaa lasketaan, metaania karkaa ojista, hiilidioksidipäästöt riippuvat vedenpinnanlaskusta..

-miten metsitettyä suota käsitellään, jatkuva kasvatus …muokkausta?

– mikä on tarkastelun aikajänne, metaani on huomattavasti nopeammin ”haihtuva” ilmakehän kasvihuonekaasu kuin hiilioksidi.

jne. jne

ps. Kurkien syysmuutto on alkanut, palataan keväällä asiaan?

”Onko sillä merkitystä kuinka nopeasati metaani hajoaa ilmassa, sillä sitä tulee Suomen luonnon soilta keskimäärin joka vuosi tuon verran lämmittämään ilmakehää.”

Näille kaasuille ei voine esittää selkeää puoliintumisaikaa ilmakehässä, mutta metaani poistuu ilmakehästä huomattavasti nopeammin kuin hiilidioksidi. Eikö silloin tarkastelun aikajänteellä ole merkitystä? Hiilidioksidia kumuloituu ilmakehään metaaniin verrattuna?

Koska metaani hajoaa nopeasti ilmakehässä, sen lämmittävä vaikutus tasaantuu muutamassa kymmenessä vuodessa, jos metaanipäästö ei enää lisäänny. Hiilidioksidin vaikutus taas on hyvin pitkäaikainen, koska hiilidioksidi ei hajoa ilmakehässä.

Kun ojitetaaan suo, metaanipäästön pienenemisellä tai loppumisella on nopeasti tasaantuva ilmastoa viilentävä vaikutus. Suon hiilidioksidinielun muuttumisella päästöksi ja typpioksiduulipäästön kasvamisella on ajan myötä koko ajan suureneva lämmittävä vaikutus. Kokonaisvaikutus voi aluksi olla ilmastoa viilentävä, mutta pitkällä aikajänteellä tilanne muuttuu.

Vähitellen turpeen huvetessa kokonaisvaikutus kehittyy yhä lämmittävämmäksi.
Jos suon ojitusta ylläpidetään ja kuivatus jatkuu ennallaan, kasvihuonekaasupäästöjen voi olettaa jatkuvan niin pitkään kuin turvetta riittää ja maaperä muuttuu kivennäismaaksi.

”Onko sillä merkitystä kuinka nopeasati metaani hajoaa ilmassa, sillä sitä tulee Suomen luonnon soilta keskimäärin joka vuosi tuon verran lämmittämään ilmakehää.”

Luonnon soilla ennen pitkään hiilivaraston kasvu voittaa metaanin vaikutuksen. Mutta mitenkäs nyt tässä tilanteessa, kun kaikki päästöt on pahasta ollaanko noteeraamatta tuota luonnon soiden metaanipäästöä. Kun Siperian suot sulavat ja alkavat päästää metaania, niin odotellaanko, että turvesuon hiilaraston kasvu joskus ylittää metaanin vaikutuksen. Vai aletaanko ojittaa?

Lisäksi tuo malli ei päde enää ojitusalueilla. Siellä ei turvetta keskimäärin (karuilla ojituksilla muodostuu ja rehevillä katoaa) muodostu eikä ole paljon metaanipäästöjäkään, mutta kokonais metaniipäästöt ovat vähentyneet 18 Mtn vuodessa. Ojasen mukaan CO2-tase ojitetuilla turvemailla on plus miinus nolla ja Tilastokeskuksella päästö +4,1 M tn/v, mutta ojitettujen turvemaapohjien metsien kasvusta 25 milj.m3/v jo 3,2 milj.m3 kasvu korvaa päästön nielun ollessa 1,3*3,2=4,1 M tn/v.