› Keskustelut › Tekniikka › Turve Suomen energiantuotannossa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 219)
1 2 3 4 … 20 21 22

  • Turve Suomen energiantuotannossa

    Lähetetty: 12.4.2019, 08:09

    Merkitty: 

    Löysin hyvän ja monipuolisen kokonaisesityksen otsikolla ”Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat”.

    Suomalaisen Tiedeakatemian kannanottoja 1/2010.

    https://acadsci.fi/julkaisut/tiedeakatemian-julkaisut/kannanottoja-sarja.html

    Julkaisussa on arvio luonnontilaisiin soihin vuosittain kertyvästä turpeen määrästä: ”luonnontilaisten soiden vuosien 1950–2000 ajalta laskettu keskimääräinen turpeeseen sitoutunut hiilidioksidimäärä 5 Mt CO2 vuodessa (Turunen 2008). Vuonna 2008 turpeen poltto aiheutti päästöjä 8,5 Mt CO2. Bioenergia ry:n mukaan turpeen energiakäyttö on puolittunut vuodesta 2007, joten voitanee olettaa että tällä hetkellä turpeen uusiutuminen kattaa sen käytön.

    Nykyinen turpeen kertymäarvio ja sen tuleva kehitys on erittäin epävarma. Muodostuvasta biomassasta vain osa kertyy turpeeksi. Kuivina kesinä luonnontilainenkin suo voi menettää hiilivarastoaan. Esimerkiksi Saarnion ym. (2007) tulosten mukaan ei uutta turvetta ole muodostunut juuri lainkaan tämän vuosituhannen lämpiminä alkuvuosina.

    Turunen, J. 2008. Development of Finnish peatland area and carbon storage 1950–2000. Boreal Environment Research 13: 319-334.

    Saarnio, S., Morero, M., Shurpali, N. J., Tuittila, E.-S., Mäkilä, M. & Alm, J. 2007. Annual CO2 and CH4 fluxes of pristine boreal mires as a background for the lifecycle analyses of peat energy. Boreal Environment Research, 12, 101–113.

    https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Turpeen-puolittunut-käyttö-uhkaa-huoltovarmuutta-Turve-on-tärkeä-viidessä-mielessä/947828

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Tekniikka Tekniikka
  • Tolopainen 13.4.2019, 15:24

    Suomen pinta-alasta kolmannes on suota, mutta energiantuotannossa on vain 0,6% soiden pinta-alasta, eli aika mitätön määrä. Miten voidaan edes esittää niin järjettömiä juttuja, että turpeen energiakäytöstä pitäisi luopua. Sehän on tärkeä tukipolttoaine ja mahdollistaa puuhakkeen polttamisen kattiloissa. Meillä näet joutuu asuntoja lämmittämään talvella. Ilmaston lämpenemisen nopeutta ei ehkä osata täysin suhteuttaa, tuo puolitoista astetta olisi nousu 100v aikana ja sekin on hyvin epävarmaa. Ilmaston jäähtyminen on kuitenkin todennäköisempää, yleensä jääkaudet ovat toistuneet säännöllisesti. Maapallon ilmasto on ollut jatkuvassa muutoksessa aina.

    hemputtaja 13.4.2019, 16:14

    En oikein viitsi ymmärtää turpeen vastustuskouhotusta. Epäilen, että se on vähäsaasteisempi poltettava kuin kivihiili. Menisikö puun polton kanssa samoihin lukemiin. Tuhkan ravintoarvo on kuulemma merkittävästi heikompi kuin puutuhkalla.

    Turve, aurinko- ja tuulisähkö (kuten vesivoimakin) ovat kotimaisia energian lähteitä ja niiden käytön voi perustella pelkällä huoltovarmuuden paranemisella. Ei siihen tarvita mitään hiilensidonta hömpötyksiä.

    Visakallo 13.4.2019, 16:26

    Maksaisikohan Vapaavuori sen lupaamansa miljoonan palkkion, jos ehdottaisi Helsinkiin turvepellettivoimalaa? Kotimaisen puuenergianhan hän jo sulki pois laskuista.

    arto 13.4.2019, 16:49

    Turve on loppuva polttoaine. Luvat nykyisin soihin kiven takana. Epävarma sateitten takia. Puuta riittää suomessa kiertokulku minimaalinen turpeeseen verrattuna..Suolla muutakin käyttöä tupasvilla huippu asusteet jne.

    Tolopainen 13.4.2019, 17:04

    Niin kaikki luonnonvarat ovat rajallisia, vaikka käytämme niitä kuten niitä olisi rajattomastai. Fosforia on vain muutamaksi kymmeneksi vuodeksi ja sitä roiskitaan surutta metsiin, vaikka ne kasvavat paljon ylimäärin, eikä kaikkea puuta enää koskaan hyödynnetä. Ei ole mitään tarvetta eikä kannattavaa hakata kaikkia ojitettuja rämeitä. Ne tulevat jäämään hiilinieluiksi.

    A.Jalkanen 13.4.2019, 17:19

    Jos roiskitaankin puutuhkaa suometsiin, niin innostuvat kasvamaan…

    A.Jalkanen 13.4.2019, 17:25

    Kyllä metaanipäästö alenee ojituksen myötä, kuten Kurki kertoi, mutta typpioksiduulia ja hiilidioksidia niistä tulee enemmän. Soiden välinen vaihtelu on myös suurta, joten maanlaajuiset laskelmat ovat epävarmoja. Kun ilmasto muuttuu, vielä epävarmemmaksi menee. On todennäköisesti järkevää antaa heikosti puuta kasvavien soiden ennallistua turpeen tuottajiksi.

    oksapuu 13.4.2019, 17:30

    Kyllä se turve vaan kasvaa…

    Guugletin huvikseni noita Torronsuon tietoja. Turvekerroksen paksuus paikoitellen jopa 12m. Rahkasammaleen kasvu 1-2cm vuodessa, uutta turvetta muodostuu 0,5-3mm samassa ajassa…

    Miten on sen kivihiilen tai raaka-öljyn uusiutumisen laita?

    Kurki 13.4.2019, 17:59

    Mikähän tuon selittää, että ojan syvyys 80cm lopettaa CO2-kaasun erittymisen ojitetussa rehevässä turvemaassa?

    Karuja ojitettuja turvemaita lienee vielä suurin osa, jotka ojitettuna ovat hiilinieluja.

    https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    A.Jalkanen 13.4.2019, 18:06

    Jos happi ei tunkeudu noin syvälle, eli turpeen hajottajat eivät pysty siellä elämään?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 219)
1 2 3 4 … 20 21 22