› Keskustelut › Tekniikka › Turve Suomen energiantuotannossa

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 219)
1 2 3 … 14 15 16 … 20 21 22

  • Turve Suomen energiantuotannossa

    Lähetetty: 12.4.2019, 08:09

    Merkitty: 

    Löysin hyvän ja monipuolisen kokonaisesityksen otsikolla ”Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat”.

    Suomalaisen Tiedeakatemian kannanottoja 1/2010.

    https://acadsci.fi/julkaisut/tiedeakatemian-julkaisut/kannanottoja-sarja.html

    Julkaisussa on arvio luonnontilaisiin soihin vuosittain kertyvästä turpeen määrästä: ”luonnontilaisten soiden vuosien 1950–2000 ajalta laskettu keskimääräinen turpeeseen sitoutunut hiilidioksidimäärä 5 Mt CO2 vuodessa (Turunen 2008). Vuonna 2008 turpeen poltto aiheutti päästöjä 8,5 Mt CO2. Bioenergia ry:n mukaan turpeen energiakäyttö on puolittunut vuodesta 2007, joten voitanee olettaa että tällä hetkellä turpeen uusiutuminen kattaa sen käytön.

    Nykyinen turpeen kertymäarvio ja sen tuleva kehitys on erittäin epävarma. Muodostuvasta biomassasta vain osa kertyy turpeeksi. Kuivina kesinä luonnontilainenkin suo voi menettää hiilivarastoaan. Esimerkiksi Saarnion ym. (2007) tulosten mukaan ei uutta turvetta ole muodostunut juuri lainkaan tämän vuosituhannen lämpiminä alkuvuosina.

    Turunen, J. 2008. Development of Finnish peatland area and carbon storage 1950–2000. Boreal Environment Research 13: 319-334.

    Saarnio, S., Morero, M., Shurpali, N. J., Tuittila, E.-S., Mäkilä, M. & Alm, J. 2007. Annual CO2 and CH4 fluxes of pristine boreal mires as a background for the lifecycle analyses of peat energy. Boreal Environment Research, 12, 101–113.

    https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Turpeen-puolittunut-käyttö-uhkaa-huoltovarmuutta-Turve-on-tärkeä-viidessä-mielessä/947828

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Tekniikka Tekniikka
  • jees h-valta 2.3.2022, 06:12

    Normaali talvi oli nytkin, älä Toloppa höpötä omiasi.

    Visakallo 2.3.2022, 07:03

    Kysymys oli ensi talvesta, johon Suomi nyt alkaa varautua. Lisäksi Lintilä tarkoitti varavoimalla myös sähköntuotantoa, johon Suomessa on onneksi viime vuosina myös panostettu. Talouselämän puolella ei olla onneksi oltu yhtä hyväuskoisia kuin poliitikoilla on ollut tapana.

    sikari 2.3.2022, 08:26

    Sanna laittaa hihat heilumaan. Ensi kesänä nostetaan turvetta täyttä vauhtia.

    Apli 2.3.2022, 09:13

    vihreät sanoo Noup jätetään turve soille ei polttoon nosteta..

    A.Jalkanen 2.3.2022, 09:20

    Ukrainan sota vauhdittaa vihreää siirtymää kun lännessä vähennetään riippuvuutta tuontienergiasta. Sitran Oras Tynkkynen on nyt sanonut että turve kelpaisi, ainakin väliaikaisesti. Ydinvoiman asemaa arvioidaan uudelleen Saksassa. Vihreä vety tulee Hesarin mukaan käyttöön terästeollisuudessa ja raskaassa liikenteessä. Vedyn tuottamiseen tarvitaan paljon lisää päästötöntä sähköä.

    Tolopainen 2.3.2022, 09:21

    Mikään ei estä polttamasta Suomalaista hakepuuta, ei ne hakkuusäästöt nykyisessä tilanteessa ketään kiinnosta. Voimme hakettaa vaikka tukkipuuta, jos on tarpeen tai lopettaa selluntuotannon ja hakettaa kaiken pienpuun, jos valtion etu sitä vaatii.

    A.Jalkanen 2.3.2022, 09:28

    Pienpuusta saataisiin enemmän lisäarvoa jos se menisi sellutehtaalle kuin että polttoon. Sellutehdas tuottaa yleensä sähköäkin. Turve olisi parempi ja varmaan halvempikin, lämpöarvoonsa verrattuna, kuin hake tuontifossiilien korvaajana.

    Kurki 2.3.2022, 09:29

    ”Petihiekkakäsittelyillä pystyttiin vähentämään erityisesti vesien kemiallista hapenkulutusta ja vähentämään värillisten komponenttien määrää”, VTT:n tutkija Joni Lehto kertoi.

    Jo yksinomaan ojitusalueiden vesien johtaminen virtaaviin vesistöihin (purot, joet, järvet) siten, että ne kootaan purkautuvaksi yksiin kohtiin joko ison kaivetun laskeutusaltaan tai pitkän ja leveän ojan kautta vähentää kiintoaineen pääsyä vesitöihin. Esimekiksi joen molemmin puolin suo-ojitusten vedet viedään omassa ojauomassa joen varrella esim. 100 ..1000 m päässä niin pitkät matkat kuin mahdollista ja purku sitten laskeutusaltaiden kautta. Kyllä 10 km matkalla jo suurin osa kiintoaineesta luulisi jäävän matkalle. Minulla on mielessä tässä lähellä oleva 50 km pitkä joki järvineen, jonka vesi jo luonnostaan on ollut liian ruskeaa, että lohikalat olisivat jokeen nousseet. Turvekiintoaines ei joen kalakantoja ole tuhonnut, mutta kiintoaine ojituksista (ja niitä paljon) on tietenkin mataloittanut lukuisia järviä joen matkalla.

    Voisiko noissa purkualtaissa sitten käyttää petihiekkaa jotenkin kiintoaineen vähentämiseksi.

     

    Tolopainen 2.3.2022, 09:36

    Nyt on kyse vain Venäjän tuontihakkeen korvaamisesta. Siihen ei todellakaan tarvita turpeen noston aloittamista.

    Luuletteko, että kaupasotatilanteessa Suomen metsäteollisuuden vienti jatkuu yhtä laajana. Sellun päämarkkina on Kiinassa, sehän tukee Venäjää.

    A.Jalkanen 2.3.2022, 09:36

    Tolopainen olet ehkä oikeassa: jos sellun markkinakysyntä alenee, haketta vapautuu käyttöön. Kysymys on ehkä enemmän siitä saadaanko sitä metsästä energialaitoksille tarvittava määrä. Huono hinta ei kannusta myymään. Uusi pienpuun tuki tulevaan kemeraan kuitenkin tarpeen?

    Käytännön kokeet ovat petihiekan osalta kesken. Edelleen ratkaisematon ongelma ovat keväiset ja muut tulvat, joiden aikaan vedet menevät ojitetuilta soilta liian nopeasti vesistöön. Tuohon voisi ehkä auttaa se että vesi johdetaan riittävän laajan ojittamattoman metsäalueen läpi. Minulla on itselläni kivennäismaan ojitusalueen ja järven välissä noin 100 metrin pituinen vesiensuojelukuvio eli pintavalutuskenttä joka koostuu noin 15 metriä pitkästä lehtipuusekametsästä.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 219)
1 2 3 … 14 15 16 … 20 21 22