› Keskustelut › Tekniikka › Turve Suomen energiantuotannossa

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 219)
1 2 3 … 10 11 12 … 20 21 22

  • Turve Suomen energiantuotannossa

    Lähetetty: 12.4.2019, 08:09

    Merkitty: 

    Löysin hyvän ja monipuolisen kokonaisesityksen otsikolla ”Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat”.

    Suomalaisen Tiedeakatemian kannanottoja 1/2010.

    https://acadsci.fi/julkaisut/tiedeakatemian-julkaisut/kannanottoja-sarja.html

    Julkaisussa on arvio luonnontilaisiin soihin vuosittain kertyvästä turpeen määrästä: ”luonnontilaisten soiden vuosien 1950–2000 ajalta laskettu keskimääräinen turpeeseen sitoutunut hiilidioksidimäärä 5 Mt CO2 vuodessa (Turunen 2008). Vuonna 2008 turpeen poltto aiheutti päästöjä 8,5 Mt CO2. Bioenergia ry:n mukaan turpeen energiakäyttö on puolittunut vuodesta 2007, joten voitanee olettaa että tällä hetkellä turpeen uusiutuminen kattaa sen käytön.

    Nykyinen turpeen kertymäarvio ja sen tuleva kehitys on erittäin epävarma. Muodostuvasta biomassasta vain osa kertyy turpeeksi. Kuivina kesinä luonnontilainenkin suo voi menettää hiilivarastoaan. Esimerkiksi Saarnion ym. (2007) tulosten mukaan ei uutta turvetta ole muodostunut juuri lainkaan tämän vuosituhannen lämpiminä alkuvuosina.

    Turunen, J. 2008. Development of Finnish peatland area and carbon storage 1950–2000. Boreal Environment Research 13: 319-334.

    Saarnio, S., Morero, M., Shurpali, N. J., Tuittila, E.-S., Mäkilä, M. & Alm, J. 2007. Annual CO2 and CH4 fluxes of pristine boreal mires as a background for the lifecycle analyses of peat energy. Boreal Environment Research, 12, 101–113.

    https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Turpeen-puolittunut-käyttö-uhkaa-huoltovarmuutta-Turve-on-tärkeä-viidessä-mielessä/947828

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Tekniikka Tekniikka
  • Rane 26.2.2022, 17:50

    Käsitys että säännöstely kuluttaisi Oulujärven rantoja on väärä.Tilanne on itseasiassa päinvastoin,säännöstely on vähentänyt vedenpinnan korkeuden vaihtelua ja vesi ei enää nouse niin korkealle että esim.Pappilanniemen(Kajaaninjoen suulla) törmän vyörymisen mukana paljastuisi vanhoja luita kuten vanhoina aikoina tapahtui.Pikemminkin nyt on ongelmana että törmä-alueet kasvaa reippaasti puuta joka hävittää järvinäkymät.

    Kurki 26.2.2022, 18:11

    Taitaa mennä 10 000 vuotta 1 cm/v nousuvauhdilla Oulun alueella, että Oulujärven vedet laskisivat Savon suuntaan. Jo sitä ennen alkaa uusi jääkausi. Paltaniemi kokonaan ja siellä oleva Museotie varsinkin on nähtävyys.

    Teufelin Zumi 26.2.2022, 18:25

    ”…Pikemminkin nyt on ongelmana että törmä-alueet kasvaa reippaasti puuta joka hävittää järvinäkymät.”

    Rannat rehevöityy tietysti maatalouden lannoite päästöistä ja soiden ojitusten aiheuttamista päästöistä.

    Puuki 26.2.2022, 19:02

    Oulujärvi on sen verran laaja , että säännöstely ei ehkä vaikuta yhtä paljon kuin ylävesillä joilla se vieläkin paikoin vaikuttaa selvästi rannoilla.  Jos vettä on talvisin vähän niin keväällä veden korkeus on  alhaalla  ja sitten sateisina kesinä voi nousta liiankin korkealle.  Ylijuoksutukset ei aina ehdi niihin tulviin jotka joskus yllättää jatkuvien rankkasateiden sattuessa.

    Joskus kouluaikoina käytiin Paltaniemen rantapenkkoja katsomassa ja muistelen että ne oli niin korkealla penkalla että  tuskin järven veden pinnan korkeus on ollut penkan vyörymisen syy. Ei ainakaan ainut syy.  Järven vesi olisi siinä tapauksessa peittänyt todella isot alueet muualla alavimmilla rannoilla .  Syöhän se vesi ja sen lainehtiminen ja jäätymis-sulamisvaihtelu hienoahiekkaa olevaa  penkkaa pikkuhiljaa vaikka vesi ei niinkovin  korkealla kävisikään.  Sama ilmiö on nähtävissä melkein jokaisella jyrkän hiekkapenkkarantaisen järven rannalla mm. Sotkamon Hiukassa.

    jees h-valta 26.2.2022, 19:45

    Zumi tuossa viimeisessä kommentissaan kyllä oikeassa. Tervaleppä esim. vaatii erittäin ravinteikkaan multamaan ja sitähän juuri maanviljelys ja metsien ojat (siis lannoitukset) tuovat. Leppä sitten onkin se piru joka pilaa rannan lopullisesti.

    Jätkä 26.2.2022, 20:02

    Oletko Puuki koskaan kuullut kevät-tulvasta?  Entä siitä vaiheesta, kun kevät-talvella juoksutetaan järvien pinta säännöstelyn alarajalle, että sulamisvedet mahtuvat altaisiin?

    Kalle Kehveli 26.2.2022, 20:49

    Manamansalon Teeriniemen ja Kaaresjärven välisellä rantapolulla on hyvin nähtävissä, miten myrskyt (vesimassat) syövät rantoja. Hiekkapenkka on valunut ja vienyt paljon tukkeja mukanaan. Polkua on jouduttu siirtämään paljon maallepäin.

    Rane 26.2.2022, 22:43

    ”Järven vesi olisi siinä tapauksessa peittänyt todella isot alueet muualla alavimmilla rannoilla .”

    Juuri näin ja säännöstely lopetti rantapeltojen/niittyjen tulvat.Kuulemma rantaniityillä on välillä kuljettu veneellä.

    Teufelin Zumi 27.2.2022, 10:38

    Pitäisi jo pöljemmäkin tajuta että Kainuussa maanviljely on tuottamatonta, kesäkuun puolessa välissä kylvö ja syyskuun puolella sitten sadonkorjuu. Tukilappujen piirtelyä koko touhu, tuotanto 0€.

    Puuki 27.2.2022, 10:54

    Nurmi kasvaa vielä E-Lapissakin  hyvin. Ohra ja kaurakin ehtii puitavaksi vähän etelämpänä , ehkä E-Lapissakin jo nykyään.    Sitä ei tajua kaikki, ei ainakaan ulkomaiden myrkkyillä tuotettujen jämäerien ostamista  kannattava tyhjäkumi.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 219)
1 2 3 … 10 11 12 … 20 21 22