› Keskustelut › Tekniikka › Turve Suomen energiantuotannossa

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 219)
1 2 3 … 9 10 11 … 20 21 22

  • Turve Suomen energiantuotannossa

    Lähetetty: 12.4.2019, 08:09

    Merkitty: 

    Löysin hyvän ja monipuolisen kokonaisesityksen otsikolla ”Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat”.

    Suomalaisen Tiedeakatemian kannanottoja 1/2010.

    https://acadsci.fi/julkaisut/tiedeakatemian-julkaisut/kannanottoja-sarja.html

    Julkaisussa on arvio luonnontilaisiin soihin vuosittain kertyvästä turpeen määrästä: ”luonnontilaisten soiden vuosien 1950–2000 ajalta laskettu keskimääräinen turpeeseen sitoutunut hiilidioksidimäärä 5 Mt CO2 vuodessa (Turunen 2008). Vuonna 2008 turpeen poltto aiheutti päästöjä 8,5 Mt CO2. Bioenergia ry:n mukaan turpeen energiakäyttö on puolittunut vuodesta 2007, joten voitanee olettaa että tällä hetkellä turpeen uusiutuminen kattaa sen käytön.

    Nykyinen turpeen kertymäarvio ja sen tuleva kehitys on erittäin epävarma. Muodostuvasta biomassasta vain osa kertyy turpeeksi. Kuivina kesinä luonnontilainenkin suo voi menettää hiilivarastoaan. Esimerkiksi Saarnion ym. (2007) tulosten mukaan ei uutta turvetta ole muodostunut juuri lainkaan tämän vuosituhannen lämpiminä alkuvuosina.

    Turunen, J. 2008. Development of Finnish peatland area and carbon storage 1950–2000. Boreal Environment Research 13: 319-334.

    Saarnio, S., Morero, M., Shurpali, N. J., Tuittila, E.-S., Mäkilä, M. & Alm, J. 2007. Annual CO2 and CH4 fluxes of pristine boreal mires as a background for the lifecycle analyses of peat energy. Boreal Environment Research, 12, 101–113.

    https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Turpeen-puolittunut-käyttö-uhkaa-huoltovarmuutta-Turve-on-tärkeä-viidessä-mielessä/947828

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Tekniikka Tekniikka
  • Kalle Kehveli 25.2.2022, 20:47

    Meilläpäin maa nousee edelleen 1 cm/ vuosi.

    A.Jalkanen 25.2.2022, 20:51

    Juuri näin. Grönlanti ja Etelämanner ovat ne alueet jossa jäätä on jäljellä paksulti, mutta sulamisvauhti on joillakin alueilla jo kohtalaisen kova.

    jees h-valta 25.2.2022, 21:13

    Nämä ovat todennäköisesti luonnollisia vaihteluita kuten säätila yleensä heittelee arktisillakin alueilla. Siellähän taisi viime talvi olla poikkeuksellisen lämmin pitkän aikaa.

    Gla 25.2.2022, 22:53

    Pohjanmaan rannikolla maa kohoaa vajaan sentin vuodessa, etelässä suunnilleen tasatahtiin merenpinnan kanssa. Kalle ilmeisesti on pohjalaisia.

    Visakallo 26.2.2022, 06:39

    Ongelmana merenpinnan ja rannikon maanpinnan samanaikaisesta kohoamisesta on, että vesi alkaa etsiä itselleen uusi sijoituspaikkoja ylempänä jokivarsilla, jossa maan kohoaminen on vähäisempää. Esim. Oulujärvessä näkyy selvästi, kun samaan aikaan luoteessa rannoilla maata paljastuu lisää ja kaakossa puolestaan soistuu.

    Puuki 26.2.2022, 09:10

    Oulujärven ja meren rannikon välissä on monta voimalaitosta ja patoja joten ei   taida olla kovin paljon vaikutusta sillä  merenrannan  kohoamisella järven veden korkeuteen.  Aika paljon pitäsi veden pinnan nousta meressä ennenkuin patojen avulla tehtävään vedenpinnan säätelyyn vaikuttaisi ylävesillä esim.  Oulujärvessä asti.

    Kalle Kehveli 26.2.2022, 10:45

    Oulujärvikin on säännöstelty, joten vedenkorkeus voidaan säätää haluttuun korkeuteen. Oulujärven ympärillä on paljon korkeita kangasmaita, jonka hiekka myrskyissä ”syöpyy” järveen, ja pienentää järven tilavuutta.

    Visakallo 26.2.2022, 13:15

    Jutut pitäisi kirjoittaa aina niin huolellisesti kuten armeijan ohjeet, että aivan kaikki ne varmasti ymmärtäisivät. Oulujärveen ei todellakaan liity merenpinnan kohoaminen, vaan maanpinnan kohoaminen enemmän järven luoteisrannalla kuin kaakkoisrannalla. Oulujärvi on aika matala ja tasapohjainen, vähän kuin vettä täynnä oleva pullapelti. Kun sitä nostaa hieman toiselta reunalta, vastakkaiselta reunalta vettä valuu pois. Maantieteilijät ovat tutkineet, että jonain päivänä tulevaisuudessa Oulujärvi alkaa laskea vesiään myös Vuoksen vesistön suuntaan, eli siitä tulee bifurkaatiojärvi esim. Lummene järven tapaan. Jos mennään historissa reilu 6000 vuotta taaksepäin, Saimaa ja Päijänne laskivat vetensä Kalajoen kautta Pohjanlahteen, kunnen maanpinna kohoaminen luoteessa nosti vedenpintaa Heinolan suunnassa ja puhkaisi Heinolan harjun ja syntyi Kymijoki. Samaan tapaan syntyi Vuoksi Saimaan puolella.

    Puuki 26.2.2022, 14:01

    Mitättömiä on maankohoamisesta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset verrattuna voimalayhtiöiden aiheuttamiin vedenkorkeuden vaihtelun aiheuttamiin muutoksiin Oulujoen ja -järven vesistöissä.  Matalammat rannat siitä säännöstelystä kärsii tietysti enemmän kuin korkemmat rannat ellei ole sitten hienoa maa-ainesta ja jyrkät rantapenkat.

    Siitä olen samaa mieltä että huolellisemmin pitäisi kirjoittaa, kun sai käsityksen että kirjoittajan  mielestä meren vesipinnan nousulla ja maan kohoamisella  ja jokivarren vesien nousulla olisi jotain yhteyttä vaikka niillä ei sitä ole ainakaan Oulujoella.

    Visakallo 26.2.2022, 17:26

    Länsirannikolla on muutama muukin joki kuin Oulujoki, josta en mitään maininnutkaan. Kannattaa myös lukea huolellisemmin.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 219)
1 2 3 … 9 10 11 … 20 21 22