Keskustelut Tekniikka Turve Suomen energiantuotannossa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 219)
  • Turve Suomen energiantuotannossa

    Löysin hyvän ja monipuolisen kokonaisesityksen otsikolla ”Turpeen energiakäytön hyödyt ja haitat”.

    Suomalaisen Tiedeakatemian kannanottoja 1/2010.

    https://acadsci.fi/julkaisut/tiedeakatemian-julkaisut/kannanottoja-sarja.html

    Julkaisussa on arvio luonnontilaisiin soihin vuosittain kertyvästä turpeen määrästä: ”luonnontilaisten soiden vuosien 1950–2000 ajalta laskettu keskimääräinen turpeeseen sitoutunut hiilidioksidimäärä 5 Mt CO2 vuodessa (Turunen 2008). Vuonna 2008 turpeen poltto aiheutti päästöjä 8,5 Mt CO2. Bioenergia ry:n mukaan turpeen energiakäyttö on puolittunut vuodesta 2007, joten voitanee olettaa että tällä hetkellä turpeen uusiutuminen kattaa sen käytön.

    Nykyinen turpeen kertymäarvio ja sen tuleva kehitys on erittäin epävarma. Muodostuvasta biomassasta vain osa kertyy turpeeksi. Kuivina kesinä luonnontilainenkin suo voi menettää hiilivarastoaan. Esimerkiksi Saarnion ym. (2007) tulosten mukaan ei uutta turvetta ole muodostunut juuri lainkaan tämän vuosituhannen lämpiminä alkuvuosina.

    Turunen, J. 2008. Development of Finnish peatland area and carbon storage 1950–2000. Boreal Environment Research 13: 319-334.

    Saarnio, S., Morero, M., Shurpali, N. J., Tuittila, E.-S., Mäkilä, M. & Alm, J. 2007. Annual CO2 and CH4 fluxes of pristine boreal mires as a background for the lifecycle analyses of peat energy. Boreal Environment Research, 12, 101–113.

    https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Turpeen-puolittunut-käyttö-uhkaa-huoltovarmuutta-Turve-on-tärkeä-viidessä-mielessä/947828

  • arto

    Meillä kotitilan ympärillä 3 eri suota turvetuotannossa. Se hyöty niistä tiet valtavan hyvässä kunnossa, uusimassa suossa turvemittaukset antoivat turpeen paksuudeksi jopa 6m. Eli varmaan vanha suo.

    A.Jalkanen

    Jos turvekerrosta kertyisi vaikka se joidenkin arvioima noin 1 milli vuodessa, 6 metriä vaatisi 6000 vuotta. Kyllä se aika hitaasti kertyvää on. Kannattaisi ehkä jättää tämä aarre pääosin tuleville sukupolville – jos vaikka tarvitsevat sitä kipeämmin kuin me.

    Apli

    Omat näkemykset energiapolitiikassa on yhtenevät Perussuomalaisten kanssa eli turvetta ei pidä kieltää missään tapauksessa, se on tärkeä osa sitä.. Kuten myös ydinvoima kanssa.

    jees h-valta

    Aplin linjoilla ja siten tietenkin myös persujen linjalla. Turvevarammehan ovat aivan valtavat joten pulaa siitä emme saa vielä sitäseuraavillekkaan polville.

    Kurki

    Turvetta riittää 500..1000 vuodeksi näillä tuotantomäärillä niillä turvesoilla, jotka siihen soveltuvat. Turvetuotannosta poistuvilla suoalueilla voidaan aloittaa vedenpintaa säädellen turpeen kasvattaminen ja kasvavat niin hurjaa vauhtia uutta turvetta, että soilla voidaan aloittaa turpeen nosto jo 100 vuoden päästä uudelleen.

    arto

    Meillä menneet vanhat turvesuot viljapelloiksi.

    Visakallo

    Täällä on tuotannossa oleva turvesuo muutaman sadan metrin päässä melkein naapurina, eikä siitä ole koskaan ollut mitään haittaa meille.

    oksapuu

    Ainahan se turve on ollut turva pahan päivän varalle…

    Aikoinaan kun polttoaineen piti loppua niin kaupunki osti turvesuon varalle. Onhan se Torronsuo ihan komea suo ja suojeltu. Tuli käytyä katsomassa juu…

    suorittava porras

    Sen verran monta hehtaaria on tullut soita valmisteltua turvetuotantoa varten ja niin moni hyvä tuttu saa siitä elantonsa , että turvetuotannon vastustajia en pidä kovinkaan korkeassa arvossa . Virheellisillä ja hatusta vedetyillä verukkeilla ei arvokasta energiaan lähdettä tule syrjiä. Väitetyt vesistöhaitat ovat viimeisimmän tiedon mukaan yhtä virheelisiä , kun Suomen maataloustuotannon haitalliset vaikutukset Itämeren tilaan.

    Itsekin uin ja kalastan turvetuotantoalueiden alapuolisessa vesistössä. Turvekentiltä ei humusta pääse vesistöön muuten , kun ”vihertävien”painajaisissa . Se mahdollinen järveen ajautunut moska on peräisin aikanaan taitamattomasti tehdyistä metsäojista . Tulvien aikaan olen seurannut kauhulla, kuinka vilkkasti rapa valuu metsäojia pitkin  alajuoksujen suuntaan. Saostusaltaat ja imeytyskentät puuttuvat monista ojista ja puroista . Turvetuotantoalueilla tämä asia on kunnossa.

     

    Jätkä

    Tuon nyt julkaistun tutkimuksen mukaan voidaan tehdä päätelmä, että turvetuotanto on puhdistanut järvien vettä ja jopa saanut aikaan pohjasedimentin tiivistymisen niin, että vapaa – puhdas vesitila on lisääntynyt kaikissa turvetuotannon alapuolisissa järvissä. Pakko kai se on uskoa, kun turveteollisuuden Sponsoroma tutkimus on näin todennut.

    Onhan toki vuorenvarmaa, että metsäojitus on uittanut vesistöihin valtavat määrät humusta, ja vesi on värjäytynyt ruskeammaksi, mutta miksi sen vaikutus ollaan havaittu vasta nyt, kun ojitusta on tehty isommassa mittakaavassa jo 60 vuotta? Turvesoita on avattu hullun lailla vasta 40 vuotta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 219)