Mikä tekee turpeen poltosta huonomman verrattuna puun polttoon? Hiilitaseen kannalta? Taikka miksi puun polttaminen ei muuta hiilidioksidi tasetta heikompaan suuntaan mutta turpeen poltto muuttaa?
Puun poltolle on olemassa nielu. Turpeen poltolle ei hyväksytä nielua, vaikka sille on olemassa -3,44*3,67= -12,6 M-tonnin CO2-nielu.
Markku Mäkilä: Alle 100 vuoden ikäisen turpeen vuotuinen hiilikertymä on pinnaltaan turvetta kerryttävällä 6,737 milj. ha:nsuoalalla 3,44 milj. tonnia. Hiilikertymä on samaa suuruusluokkaa kuin turpeen hiilen arvioitu 28,2 TWh vuotuinen käyttö vuonna 2020, joka vastaa 3,28 milj. tonnia hiiltä.
Kyllä molemmat vaikuttavat hiilidioksiditaseeseen eli varastoihin, nieluihin sekä ilmakehän pitoisuuksiin. Turpeen poltossa kuitenkin vapautamme veden alla luonnonsuossa olevia varastoja, joita voidaan verrata fossiilisiin energiamuotoihin. Taselaskennassa ei huomioida luonnonsoiden metaanipäästöjä, mikä heikentää turpeen asemaa. Turpeen elinkaarianalyysi osoitti kuitenkin että vaikka se on huonompi polttoaine kuin puu, se on kuitenkin huomattavasti parempi kuin fossiiliset.
Kuten Markku Ollikainen sanoo synttärihaastattelussaan: ensiksi eroon fossiilisista!
Äkkiseltään ajateltuna kun ajattellee että turve kasvaa paksuutta millistä kahteen vuodessa ja paksuimmat turvekerrokset suomessa on toistakymmentä metriä että ne ois nieluja mutta ei ne vissiin ole. Se on tuo laskenta toimi vinkeetä hommoo.
Miksi et Teukka vastannut kysymykseeni? Tiedät hyvin, että tälläkin hetkellä suuret määrät kotimaista turvetta ja venäläistä maakaasua palaa ja tuotaa lämpöä ja energiaa Suomeen. Kumpi niistä on mielestäsi parempi vaihtoehto?
Turpeen ja puun käytön hiilitaseen vertailu on melko yksinkertaista.
Puun osalta voidaan tarkastella hakkuuaukkoa, jolta hakataan puuta päätehakkuussa 350 m3/ha. Sitten se muokataan ja istutetaan. Seuraavan kiertoajan (70 v) aikana siihen kertyy puuta 700 m3, eli enemmän kuin edellisen kiertoajan aikana. Jos alue olisi alkujaan jätetty hakkaamatta, hiiltä tietysti sitoutuisi, mutta hidastuvasti. Hiiltaseen kannalta on parempi hakata vanheneva puusto ja saada aikaan uutta, kiihtyvää kasvua.
Jos tarkastellaan turvetuotantoaluetta, niin siltä poistuu tuotantovaiheessa niin paljon hiiltä, että kestää todennäköisesti tuhansia vuosia, että ko alueelle syntyvään puustoon ja turpeeseen sitoutuisi hiiltä yhtä paljon kuin on poistunut. Lisäksi on otettava huomioon se vaihtoehto, ettei suota olisi otettu ollenkaan tuotantoon. Tällöin hiilen sitoutuminen turpeeseen olisi jatkunut todennäköisesti entiseen malliin, eikä hiipumalla, kuten metsän osalta.
Entinen turpeennostoalue voidaan kunnostaa puun kasvatukselle. Jos esim. laitetaan vesitalous ja ravinnetasapaino kohdilleen ja viljellään koivulle, niin jo n. 20 vuodessa kasvava koivikko on sitonut saman verran hiiltä kuin turpeenkasvu sitoo luonnontilaisella suolla ~ 200-270 vuoden aikana. Eli n. 30 vuoden ajan hyvin kasvava puusto kompensoi~ 50 cm paksuudelta nostetun turpeen päästöt.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.