› Keskustelut › Metsänhoito › Turvallisuus ja isot säästöpuut

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 44)
1 2 3 4 5

  • Turvallisuus ja isot säästöpuut

    Lähetetty: 11.11.2017, 17:16

    Merkitty: 

    Raivasin menneellä viikolla neljä vuotta sitten uudistetun taimikon viereistä n 4 metriin kasvanutta aluetta. Siinä raivurin soidessa säikähdin helevatunmoista ryminää. Saha seis ja ihmettelemään. Siinäpä oli kymmenen metrin päähän juuri  kaatunut viereisen taimikon 30 metrinen säästöpuu alle jääneet  nelimetriset männyt päreinä. Tuuli oli kyllä minuun päin muttei mikään puunkaatotuuli. Kohdalle osuessaan olisi raivaajasta jäänyt ns märkä läiskä.

    Olin jo viime kesänä uutta alaa heinätessäni hiukan varauksellinen moton jättämien ”kelojen” lähistöllä. Miksiköhän noista kolopesijäin keloista ei voisi motolla tehdä esim  vain muutaman metrin tötsiä?

    Päätinpäs nyt sitten talven tullen kaataa nuo ansat oma-aloitteisesti pois niin ei tule alueella liikkuvista sankarivainajia

    Tekijä
    Kuninkaankivi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • tamperelainen 13.11.2017, 21:47

    Lähinnä kaipaisi selitystä kuinka käävät,madot ym viherkommunistien lellikit selvisi kun Suomi oli kaskettu ja myöhemmin kasvoi lepikoita.Miten selvisi 1900-luvun alkupuoliskosta,kun kaikki kuolleetpuut kerättiin polttoon.Ja miksi nyt tarvitaan suuri määrä

    Metsäkupsa 13.11.2017, 22:16

    Samaa olen miettinyt,josta edellä tamperelainenkin selitystä kaipaa.Minusta Suomalaisessa metsätaloudessa nämä jättöpuut ovat kyllä pöhköimmästä päästä,mitä moninaisuuden nimissä on saatu höynäyttettyä.Maisemallisesta syystä jätetyt puut ovat asia erikseen,mutta lahopuuta kyllä on metsissä yllinkyllin kaikenmaailman ötököille,jotka nyt ovat mukamas monilta osiltaan vaarassa sukupuuttoon hävitä,kun ei elinympäristö nyttemmin raiskattu .

    Klapikone 13.11.2017, 23:07

    Nuo viherkommareiden lellikit on myös lajeja, joita ilman joku muu laji ei tule toimeen. Ihminen aiheuttaa toimillaan kiihtyvää lajien häviämistä.

    Se miten lajit ovat juuri nyt häviämässä, liittyy vahvasti teollistumiseen ja väestön (ihmisten) määrän kasvuun.

    Suomessa tämä näkyy metsäteollisuuden historiana.

    Suomi teollistui sotien jälkeen voimakkaasti ja nimen omaan metsäteollisuus kasvoi merkittävästi. Samaan aikaan Suomen kaikki metsämaat ja myös suuri osa kitumaista otettiin puuntuotannon ja metsäteollisuuden käyttöön.

    Tätä ennen metsien käyttö oli lähinnä maatalousyhteiskunnan vaatimalla tasolla, eli kaskiviljely, rakennuspuiden keräily, polttopuun keräily, tervanpoltto.

    Eli teollinen mittakaava ja koko pinta-alan kattava ”tehometsätalous” on viime vuosikymmenten aikana muuttanut metsä luontoa tiettyyn suuntaan.

    Aikaisempi esiteollinen sahatavaran ja tervan kauppa rasitti voimakkaimmin asutusten ja vesireitistöjen välitöntä läheisyyttä.

    Säästöpuilla siis yritetään lisätä joidenkin lajien elinympäristöjä. se kuinka tehokasta se on, en tiedä. Tehokkaampaa luultavasti olisi vähentää metsien pirstoutumista.

     

    Rane2 14.11.2017, 07:44

    ”Tätä ennen metsien käyttö oli lähinnä maatalousyhteiskunnan vaatimalla tasolla,eli kaskiviljely,rakennuspuiden keräily,polttopuun keräily,tervanpoltto.”

    Ja tästä huolimatta:

    https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/metsavarat/

    Tolopainen 14.11.2017, 08:31

    Jättöpuut voi poistaa taimikoista, ei siitä seuraa yhtään mitään. Serti ei mene, koska ei noita kukaan kulje tarkistamassa, jättöpuut on vain yhtiöiden hakkuuohjeissa.

    Timppa 14.11.2017, 09:26

    Meillä uudistetavat metsät ovat yleensä niin vanhoja, että jättöpuita löytyy yleensä vähintaan tuo 10 hehtaarilta keloista, maapuista ja muutamasta jättöhaavasta.  Jätän kyllä usein maisemallisista syistä mäntyryhmiä tai suuria yksittäisiä kilpikaarnamäntyjä.  Tietysti niin, etteivät puut ole kaatumassa millekään tielle tai sähkölinjalle.

    Kelot ovat tosiaan usein herkkiä kaatumaan varsinkin, jos palokärki on hakannut tyveä.  Kannattaa olla siis tuulella tarkkana,

    Kyllä niitä serttejä muuten tarkistetaan jollakin arvontasysteemillä.  Meilläkin kävi tarkastaja, joka teki käyntejä eri puolille Keski-Suomea.  Ainoa huomautus oli, että erään jättöpuuryhmän kohdalta oli muokattu.

    Tolopainen 14.11.2017, 09:48

    Onneksi ei enää ole koko sertiä, kun olen eronnut MHY jäsenyydestä ja ryhmäseri on lakannut olemasta. Ei ole mikään ongelma, kun yhtiöt hoitavat nuo sertiasiat.

    Jätkä 14.11.2017, 10:13

    Kyllä säästöpuut ja säästöpuuryhmät ovat tarpeellisia siinä mielessä, että ne pitävät osaltaan yllä joidenkin tarpeellisten ötököiden säilymistä. samoin kulotus tai edes hiiltyneiden puiden oleminen metsässä olisi tärkeää ötököiden elämän kannalta.

    Tolloimmat eivät taida käsittääkkään, että koko elämä maapallolla riippuu juurikin kaikkein pienimmistä eliöistä, jos ne häviävät, häviää myös ihmisrotu.

    A.Jalkanen 14.11.2017, 10:44

    Jos ihan tarkkoja ollaan, säästöpuiden pitäisi olla alun perin pystyssä olevia, mieluiten suurehkoja puita, erityisen suositeltavia olisivat metsätaloudellisesti vähemmän arvokkaat järeät lehtipuut. Mitenkähän isot kaulatut haavat, kelpaakohan ne?

    Jätkä 14.11.2017, 11:25

    Kyllä kaulatutkin haavat kelpaavat, samoin kelvollisia ovat hieman kookkaammat lepät ja raidat.

    Kuitenkin, jos puhutaa vaarallisista jättöpuista, niin niitä ovat koivut. Koivu alkaa rapistua latvasta ja pikkuhiljaa karsiutuukin, tiputellen oksia ja latvan huippua.

    Kun sellainen koivu sitten kuolee, sen runko vettyy ja lahoaa nopeasti. On usein tapahtunut, että kun kaadetaan esim iso kuusi tuollaisen pökkelökoivun ohi ja oksat tai ilmanpaine huojauttaa pökkelöä, sieltä hetken kuluttua putoaa latvasta pätkä.

    Jo puolen metrin pätkä kymmensenttistä – jäätynyttä koivua – tulee melkoisella voimalla alas ja jos se putoaa esim karsivan metsurin niskaan, on todellinen vaara vammautua tai jopa kuolla.

    Metsurisavotassa on ollut ohje kaataa heti pökkelöt maahan.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 44)
1 2 3 4 5