› Keskustelut › Puukauppa › Turun seutu lämpiää balttian puulla

  • Tämä aihe sisältää 61 vastausta, 21 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Jätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6
  • MJO 6.11.2018, 13:51

    Nykyaikaisissa laivoissa pyritään käyttämään vakionopeus koneita, jotka pyörittävät generaattoreita. Lisäksi on parempi käyttää useampaa generaattoria, verrattuna pariin isoon. Tällöin saavutetaan parempi säädettävyys, kun voidaan ajaa pyörivillä koneilla kokoajan lähellä optimaalista tehoaluetta. Tehon tarpeen muuttuessa käynnistetään/pysäytetään generaattoreita. Potkurien pyöritys tapahtuu sähkömoottereilla.

    Nykyisin on tullut myös generaattoreita, joiden nopeutta voidaan muuttaa. Generaattorien tuottama sähkö tasasuunnataan ja tämä on myös mahdollistanut akkujen käytön (Hybridit). Kehitteillä on myös kaupalliseen käyttöön polttokennotekniikkaa.

    Jätkä 6.11.2018, 14:35

    ”Erikoisuus laivan käynnistyksessä on se, että periaatteessa oikein alasajettu laiva pitäisi saada käyntiin kammesta veivaamalla – eli sillä pistetään käyntiin pieni apumoottori, jolla taas käynnistetään seuraava laite ja lopulta käynnistysketjun päässä pääkoneet. Tosin kammesta käynnistäminen on epätodennäköinen vaihtoehto.

    ”Kun laiva kerran käynnistetään, sitä ei sen elinaikana yleensä sammuteta koskaan” Apajalahti toteaa.”

    Kopioitu T&T – lehdestä, jossa on kyseisestä moottoristakin pitkä artikkeli.

     

    MJO 6.11.2018, 15:17

    Mitähän tarkoittaa ”laiva on käynnissä”? Tuo kammesta käynnistys ei varmasti ole tätä eikä ihan eilistäkään aikaa. Mahtaa olla WWII ajalta. Nyky koneet käynnistetään bläkäristä (blackout) esim. paineilmapullojen avulla.

    Pääkoneetkin yleensä pysäytetään aina satamassa.

    Jätkä 6.11.2018, 15:43

    Fundeeraappa sitä. Miten sinulta jää käsittämättä: -Periaatteessa oikein alasajettu moottori pitäisi saada käyntiin kammesta veivaamalla – lause?

    Ei tuollaista valtavaa moottoria käynnistetä tosta vaan, vaan ensin käynnistetään pikkumoottori , sitten sen avulla isompi jne. Viimeisenä hätäkeinona on sen ensimmäisen moottorin käynnistäminen käsin, jonka jälkeen sarja alkaa elämään.

    Usein jo aika pienetkin voimakoneet käynnistetään pienehköllä bensakoneella, joka luonnollisesti yleensä käynnistetään sähköisellä starttimoottorilla, mutta voidaan myös nykäistä käyntiin.

    Isossa laivassa on paljon pienempiä polttomoottoreita, joilla tehdään sähköä moniin muihin toimintoihin täysin pääkoneesta riippumatta.

    Jo Suomen suurimmassa purjelaivassa, jolla vedettiin maailmanympäryspurjehduksia (Pommer on laivan nimi) Rahtilaivana sillä tuotiin suomeen viljaa Etelä-Amerikasta – Siinä oli sähkön ja hydrayliikan tuottamista varten höyrykone kannella. Sähköä tarvittiin silloin mm lastin käsittelyä varten nosturiin.

    Eli tuollaisessa isossa laivassa on käsittääksen jopa kymmeniä polttomoottoreita Pääkoneen lisäksi.

    Nuos tiedot, joista kirjoitan, on julkaistu Tänä – ja Viime vuonna.

    Ei ole tainnut mennä jakeluun, että puhe on Maailman suurimpien laivojen Maailman suurimmista moottoreista. Pääkone muistaakseni painaa 24 000 tonnia.

    Korpituvan Taneli 6.11.2018, 20:24

    Mjo:

    ”Nykyaikaisissa laivoissa pyritään käyttämään vakionopeus koneita, jotka pyörittävät generaattoreita. Lisäksi on parempi käyttää useampaa generaattoria, verrattuna pariin isoon. Tällöin saavutetaan parempi säädettävyys, kun voidaan ajaa pyörivillä koneilla kokoajan lähellä optimaalista tehoaluetta. Tehon tarpeen muuttuessa käynnistetään/pysäytetään generaattoreita. Potkurien pyöritys tapahtuu sähkömoottereilla.”

    Täydellinen kuvaus diesel sähköisestä voimansiirrosta, jota käytetään esim jäänsärkijöissä. Rahtilaivoissa se on vähän turhan kallis. Rahtilaivan potkuria pyörittää joko pääkone suoralla akselilla, kuten tapahtuu juuri näissä hidaskäyntisillä koneilla varustetuissa laivoissa. Erityisesti matkustajalaivoissa ja autolautoissa käytetään näitä keskinopeita dieseleitä alennusvaihteen kanssa tai jopa kytkimillä kytkien moottoreita yhteen. Tälläisiä ratkaisuja löytyy toki rahtilaivoistakin.

    Jätkän oikeassa olemisen tarve tuntuu olevan valtava, mies joka ei ole koskaan käynyt laivan konehuoneessa yrittää kyseenalaistaan noin nejän ja puolen vuoden kokemukseni laivojen konepuolen erilaisiisa tehtävissä ja kolmen vuoden, teknillisen koulun konemestalinjan koulutukseni.

    Keskustelu laivojen koneista loppuu minun puolestani tähän, ei kannata jakaa helmiä sioille.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä 6.11.2018, 20:43

    Eipä sinulla Taneli helmiä olekkaan joita voisit jaella muille kuin itsellesi.

    Jos joku eläkkeellä oleva ituniska tietää laivojen koneista enemmän kuin Wärtsilän tiedoittajat, niin onhan hä kyllä väärällä alalla.

    Teknisen koulun konemestarikoulutuskaan ei näytä menneen ihan putkeen.

    Myös kuukkelin tiedoissa on melko selkeät esityksen ainakin isoista laivamoottoreista, mutta Tanelista ei siellä kyllä mainita mitään – edes helmien heittelijänä.

     

    Korpituvan Taneli 6.11.2018, 21:13

    Jätkä:

    ”Teknisen koulun konemestarikoulutuskaan ei näytä menneen ihan putkeen.”

    Tiedä siitä putkesta, mutta opettajien suorittaman arvioinnin mukaan pärjäsin kyllä ihan kohtuullisen hyvin.

    Mutta Jätkähän tietää kaikesta kaiken, jos ei muuten niin sitten kuukkelin avulla.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä 6.11.2018, 21:35

    Kuukelilla on hyvä tarkistaa omat tietonsa – jos osaa.

    wanhajätkä 6.11.2018, 21:53

    et vaan tunnu osaavan… sinähän vaan tiedät muutenkin…

    Korpituvan Taneli 6.11.2018, 22:56

    Jätkä : ”Kuukelilla on hyvä tarkistaa omat tietonsa – jos osaa.”

    Kuukkelin tiedot voi tarkistaa omilla tiedoillaan, edellyttäen että tietoa on.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6