Keskustelut Metsänomistus Tuottamattoman työn lisääntyminen huolestuttaa yrittäjiä .

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
  • Tuottamattoman työn lisääntyminen huolestuttaa yrittäjiä .

    Tuottamatonta työtä on metsässä liikaa
    [02.10.2015 klo 11:00]

    Metsäkoneenkuljettajat ja yrittäjät tekevät yhä enemmän niitä töitä, joita aiemmin tekivät metsätoimihenkilöt. Näistä töistä maksetaan ani harvoin erillistä hintaa, mikä vähentää huomattavasti koneyritysten kykyä tehdä tulosta. Tämä selvisi Koneyrittäjien liiton tekemästä kyselystä.
    – Aikaa vievä, mutta tuloa tuottamaton työ on lisääntynyt kuin vahingossa ja sen vähentämiseen on nyt kiinnitettävä huomiota. Kaikki ylimääräinen tehokkuutta heikentävä työ on karsittava koneenkuljettajan harteilta vähemmäksi tai sille on saatava käypä hinta. On mietittävä työjakoa ja työn organisointia uudelleen sekä kehitettävä hinnoittelua tekniikkaa unohtamatta, sanoi Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Timo Tolppa puhuessaan Koneyrittäjien liiton metsäpäivillä Helsingissä 2.10.2015.

  • Ammatti Raivooja

    Ja metsätoimihenkilöt joutuvat tekemään enemmän sellaisia töitä, vaikkapa rajojen selvittely, mitä ennen tekivät maanomistajat. Töitä pitäisi jonkun tehdä tai sitten maksaa, siitä että joku tekisi. Maanomistajien laiskistuessa se mustapekka jää sille, jolla on heikoin neuvotteluasema. Vaikkapa tuo rajojen aukaisu on kätevintä sälyttää ennakkoraivaajalle. Sen näkee puhelimesta aika tarkalleen ja ei tarvia enää nauhoittaa niin paljoa. Nykyään on kyllä tuntunu, että nauhan määrä on metsissä vähentyny. Kyllähän se näin on jos koneyritys uutisen mukaan ottaa 175e/h että niin ei kannattaisi paljoa puintia enempää sillä teettää. Aika mahdoton yhtälö maanomistajilla jos oma työmäärä vähenee jatkuvasti ja 5 euroa pitäisi saada kuitupuulla lisää hintaa.

    Visakallo

    Aloin muistella, että siitä taitaa olla jo 5-10 vuotta, kun olen viimeksi metsissäni nauhoja nähnyt.
    Rajalinjat olen tosin pitänyt auki ja kuviorajat ovat melko selkeitä. Nykytekniikka taitaa olla jo sen verran hyvin toimivaa, ettei nauhoja tarvita niin kuin joskus ennen.

    Ammatti Raivooja

    ”työt liittyvät muun muassa työmaan suunnitteluun, rajojen etsintään, laadun mittaukseen ja puutavaran mittausten valvontaan. Ikäväksi tilanteen tekee se, ettei näistä töistä makseta ylimääräistä.”

    Joku siellä viidakossa puskee läpi, en tiedä, onko raivaussaha paras työkalu etenemiseen. Voi kuvitella, että turhaa aikaa tussaantuu ku nauhoja sinne kahlaa.

    suorittava porras

    Koneyrittäjien liitto teki kesällä 2015 kyselyn, jolla selvitettiin koneellisen puunkorjuutyön käytännön toiminnan sujuvuutta ja työn muutoksia asiakastahoittain. Vastaajina olivat koneyrittäjät ja kysely koski sekä heidän omaa toimintaansa että etenkin heidän asiakkaidensa toimintaa.
    Puunkorjuu-urakoinnissa syntyy tuloja, kun metsäkoneella työskennellään. Metsäkoneenkuljettaja käyttää viikoittain merkittävän määrän työajastaan sellaisiin töihin, jotka aiheuttavat katkon metsäkoneella tehtävään tuloja tuottavaan puunkorjuutyöhön. Tällaiset työt liittyvät muun muassa työmaan suunnitteluun, työmaarajojen etsintään, asiakkaan sähköisten toiminnanohjausjärjestelmien käyttöön, puutavaran tuotannon seurantatietojen keruuseen ja raportointiin asiakkaalle, laadunmittauksiin sekä puutavaran mittauksen valvontaan. Kyselyn mukaan koneenkuljettajilta kuluu ainakin kaksi tuntia viikossa em. töiden tekemiseen. Samalla rahan tulo koneyritykseen katkeaa, koska näistä töistä ei kyselyn mukaan makseta korvausta erikseen. Tilanne on seurausta siitä, että perinteisten metsäorganisaatioiden säästöjen nimissä on siirretty aiemmin toimihenkilöiden tekemää työtä koneyritysten ja koneenkuljettajien tehtäväksi.
    Metsäkoneenkuljettajan päätehtävä on metsän hakkuu ja puutavaran metsäkuljetus tehokkaasti ja laadukkaasti. Viime vuosina koneenkuljettajien tehtäväksi on määrätty monenlaisia muitakin kuin metsän käsittelyyn liittyviä tehtäviä.

    suorittava porras

    Pari tuntia oheistöitä viikossa merkitsee hakkuukoneella parin tunnin pysähdystä viikossa. Kustannuksia syntyy tällöin koneen seisoessa silti liki 200 euroa ja sen lisäksi jää hakkuuta tekemättä keskimääräisissä oloissa noin 30 kuutiota. Keskimääräisellä kuutiohinnalla laskien tämä tarkoittaa ansaitsematta jäävää urakointituloa yhteensä noin 350 euroa viikossa. Vuositasolla puhutaan 8 000–10 000 euron kustannusrasitteesta ja 15 000 euron tienaamattomista urakointituloista.

    – Yhtä konetta kohden summa on yhteensä 25 000 euroa. Se on sama summa kuin keskimääräisen metsäkoneyrityksen oikaistu nettotulos. Kyse on siis merkittävästä rahamäärästä, joka valitettavasti näkyy kannattavuustilastoissakin ja jota pitäisi yhteistyössä kyetä pienentämään, Timo Tolppa toteaa

    suorittava porras

    Tilaukset tulevat liian myöhään

    Koneyrittäjien suurimmat puunkorjuupalveluita ostavat asiakkaat ovat metsäteollisuus, metsähallitus ja metsänhoitoyhdistykset. Nämä tahot hallitsevat puunkorjuun varantoa. Koneellisen puunkorjuun kustannustehokkuus ja riittävä kannattavuus on mahdollista saavuttaa vain, jos puunkorjuutyömaat tiedetään riittävän ajoissa, jotta koneiden käyttö ja koneenkuljettajien työvuorot voidaan koneyrityksissä suunnitella järkevästi. Koneyrittäjien mukaan tiedon tulevista työmaista tulisi tehokkaan toteutuksen kannalta olla yrittäjällä noin 7–8 viikkoa ennen hakkuuta. Kyselyn mukaan asiakkaat toimittavat työmaatiedot (tilaukset) 2–4 viikkoa ennen työn aloittamista. Merkittävä osa toimittaa tiedot vain 1–2 viikon varoitusajalla.

    – Liian vähäinen ennakointiaika aiheuttaa tempoilua ja heikentää työmaiden ketjuttamista järkeviin työjonoihin. Tämä heikentää työn tehokkuutta, lisää kustannuksia ja alentaa kannattavuutta koneyrityksissä, Timo Tolppa sanoo.

    mehänpoika

    Tuottamattoman työn lisääntyminen huolestuttaa METSÄYRITTÄJIÄ.

    Kyllä huolia koituu tuottamattomasta työstä myös muille yrittäjille, mutta paljon suuremmat haitat koituu hirvien aiheuttamasta turhan ja tuottamattoman työn tekemisestä metsissä.

    Tämän ketjun avaaja jopa patistelee pitämään männyn taimikot jatkuvasti vapaana vesakoista siltä varalta, että vesa ei houkuttelisi hirviä taimikkoon syömään siinä sivussa myös männyn taimia. Tällainen touhu tuntuisi suoralta tulonsiirrolta metsänomistajilta hirvestäjille. Kuitenkaan ei olisi kovinkaan varmaa, että männyntaimet näin menetellen säästyisivät.

    Hirvituhojen pelossa tapahtuva puulajin valinnan yksipuolisuus aiheuttaa lisäkustannuksi taimikoiden perustamisessa ja hoidossa. Hallatuhot avohakattujen alojen kuusentaimikossa ovat hyvin yleisiä. Se on ollut lisäämässä heinimisen- ja perkauksen tarpeita.

    Kun taimikkoja on hoidettu useita vuosia, jopa 10 vuotta, ja sitten tapahtuu hirvituho. Eikö myös tällainen ole ollut lisäämässä tuottamatonta työtä metsätalousyrittäjillä?

    Hirvituho kun ei ole varsinaisesti luonnontuho. Se on vain jostain käsittömästä syystä joskus saatu luokiteltua luonnontuhoksi.

    Rane

    ”Puunkorjuu-urakoinnissa syntyy tuloja kun metsäkoneella työskennellään”
    Tästähän on täällä jo keskusteltu.Eli kun kone seisoo niin esim pääomakulut juoksee ihan samalla tavalla.Jos kone on yhdessä vuorossa josta iso osa menee joutavan turaamiseen niin tekotaksojen on oltava todella hyvät että homma kannattaisi.
    Suorittavalta todella hyvä keskustelun avaus.

    tamperelainen

    Yhtä paljon tuottamaton työ harmittaa metsänomistajaa,kun 1-2 metrinen kohtalaisen hyvän männyntaimikon hirvet pirstoneet päreiksi.Siinä kylvö,istutus ja raivaus menneet hukkaan.Ja mikä pahinta ,et tiedä miten jatkaisit,seuraavatkin taimet ylisuuri hirvikanta tuhoaa varmasti
    Toisilla yrittäjillä taitaa kuitenkin varjojen takaa siintää toivoa !?

    Ammatti Raivooja

    10 tuntista päivää 4xviikossa 7 päivää kone käynnissä. Lauantai ja sunnuntai lisät pois paikallisesti. Lauantai ja sunnuntai on normaaleja päiviä niinkuin muutkin, siihen lopaalisaatio vie jos Suomi aikoo pärjätä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)