Veli Venäjä lopetti raakapuunsa ali hintaan myyntinsä vuoden vaihteessa, kuten oli jo vuosia sitten luvannutkin. No nyt kannattaa metsäteollisuudessa viellä lakkoilla hmmm?
Paperin valtava ylituotanto on saatu puristettua paperipulaksi maailmalla – ja myös Suomessa. Joidenkin paperilaatujen hinta on pompsahtanut niin, että sitä laatua tekevät paperi-Köpit joutuisivat tekemään ympyriäisiä vuorokausia koneittensa ääressä, paitsi koneet on pysäytetty ja niitä on alettu romuttamaan.
Raakapuun tuonti Venäjältä on toivottavasti loppu ja sinne paasatut rahat alkavat rikastuttamaan kotimaan taloutta – myös Valtiontaloutta, koska niistä puumääristä saadaan nyt pääomatuloverot kotiin – päinvastoin kuin Venäjän puusta, josta teollisuus muuten maksoi reippaasti enemmän kuin kotimaisesta puusta.
Jos nikotellaan siitä, että kuitupuuta pannaan polttoon, niin sehän on selvää, jos polttohakkeena saa enemmän rahaa kuitupuusta, niin vain Jeessi ”lahjoittaa” kuitupuunsa MG:lle. Ymmärtämättä sitä, että hänen harras suhtautuminen sopimusasiakkaana takaa MG:n teollisuudelle vain muutaman minuutin raakapuun tarpeen, vaikka kaikki kelvolliset puut hänen tiluksiltaan kuskattaisiin tehtaille.
Olen Jätkä kyllä tietoinen hyvinkin mikä vaikutus yksittäisen tilan puuvarannolla on tehtaiden toimintaan. Olen niistä senverran monta MG:n sellua ja sahaa käynyt paikanpäällä katsomassa. Kaskistenkin haapalanssi on tullut nähtyä. Siihen tuollainen minulta tuleva erä tekee ihan hyvän lisäsäväyksen eli ehkä neljännes lanssin puista on sillä hetkellä minulta lähtöisin. Toki siinä ei makuuteta puita vaan jatkuvasti tulee ja menee sisään kemihiertoon. Olisin kuitenkin saanut huonomman hinnan e-puuna joten älä Jätkä lässytä mist et mitään tiedä.
Jeessi:”Olisin kuitenkin saanut huonomman hinnan e-puuna joten älä Jätkä lässytä mist et mitään tiedä.”
Tuohan on selvä kaikille muille kuin Jeessille. MG maksaa energiapuusta 4 € / kiinto, ja kuitupuusta jopa 14 € / kiinto. Onhan siinä selkeästi eroa.
Yleensäottaen, kun vertaillaan noita hintoja, niin pitäisi tarkasti erotella tienvarsi/ hankintahinta ja pysty/ kantohinta. On joillekin ihan selvää, että risujen keräily hakkuukoneella on paljon hitaampaa ja kalliimpaa kiintoa kohti kuin asiallisen kuitupuuleimikon hakkuu ja sen hankkiminen tienvarteen.
Tuo työkustannus on pienikokoisessa puustossa jopa niin suuri, että kun tienvarsihinnasta vähennetään korjuukustannukset, mennään miinuksen puolelle, eli tienvarsihinnasta ei jää käteen muuta kuin lasku!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään