Keskustelut Metsänomistus Tuohityöt

  • Tämä aihe sisältää 33 vastausta, 7 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta, sitten 6 m3 toimesta.
Esillä 3 vastausta, 31 - 33 (kaikkiaan 33)
  • Tuohityöt

    Kisi kovasti kyseli tuohitöistä lukijankuvissa, yhden kirjan löysin kirjahyllystäni:

    Isien työ. Kirjoittanut Kustaa Vilkuna, kuvannut Eino Mäkinen

    Tuosta kirjasta löytyy muutama kuva tuohitöistä, muunmuassa siitä siisnan irroituksesta. Ja kaksi kuvaa virsun teosta.
    Muutakin mielenkiintoista mm. se haapion teko on kuvattuna. 🙂

    Löytynee kirjastosta, omassa hyllyssä oleva on uusintapainos. Kirja ilmestynyt ensimmäisen kerran 1943.

  • vänkäri

    Tuohiköysi saattaa oikeissa olosuhteissa säilyä uskomattoman kauan. Isävainaa oli löytänyt sotien jälkeen mutamaalle valtaojaa kaivaessaan (lapiolla tottakai) reilun metrin syvyydestä ko. köyttä ja tuoheen pyöräytettyjä verkonpainoja. Lähimpään järveen oli puoli kilometriä, joten ikää saattoi olla jo ihan kohtuullisesti. Sieltä niitä löytyisi todennäköisesti vieläkin jos vain tietäisi paikan.

    Verkonpainoja roikkuu kotimökillä koristeena isoisän muistona, tehty varmaankin joskus 40-50-luvuilla. Pika-asutustilalla kun ei sitä rahaa ollut kylvää mihinkään ylimääräiseen, eikä edes mustan pörssin kauppaa pystynyt harjoittamaan kuten vanhat kantatilat tekivät.

    6 m3

    Niin, tarkennus tuohon lusaan tai lutaan, se on puinen veitsi tai taltta.

    Tuo reen jalaksen paininpuu jonka pelastin oli tehty puun juurakosta, kärkeen oli veistetty jalaksen kärjen mentävä reikä. reiän yläpuolelta rakenne oli vahvistettu vanneraudalla.

    6 m3

    Muuan kirjallisuudesta poimimani tarkennus:

    Koivun tuohi kiskottiin eli nyljettiin muutaman viikon kuluessa ennen heinäntekoa tuohenlähdön, ”mäihin” eli ”lunkan” aikana, jolloin puun ja kaarnan välissä oleva mäihä alkoi sitkistyä.
    Tuohi lähtee hyvin myös syksyllä, jos puu jäätymisen jälkeen sulaa.
    tuohi kiskottiin joko levynä tai ”tanona” (siisnana)

    Tuohilevyt eli ”löyhyt” säilyivät suorina, kun ne kiristettiin kapulain ja vitsaksien avulla tiiviiksi pakkaukseksi, joka oli nimeltään ”kinko” eli ”pihti”.
    Reunoistaan siistityt tuohisiisnat kierrettiin säilytystä varten reiälliselle kerälle, eli ”sommelolle”, joka oli toiselta nimeltään ”tanopalli” eli ”palli”.

    Aikanaan tuohi on ollut tärkeä maakaupan artikkeli. Turussa Pietarin päivän vaiheilla (29.9) pidetyt markkinat tunnettiin ”tuohimarkkinoina” joille maalaiset btoivat tuohta tarjolle.
    ostajiin kuului mm. suutareita jotka tarvitsivat sitä kengänanturain välipohjiksi.
    Närpiön laivurit antoivat toukokuussa 1511 Tukholman raadille sitoumuksen tuoda hyvää ja kelvollista, vastikään koivusta kiskottua tuohta.

    Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri

    Josko ”kisi” noilla alkaisi päästä alkuun?

Esillä 3 vastausta, 31 - 33 (kaikkiaan 33)