Valmista ei kuitenkaan ole tullut, paremminkin on menty äärimmäisyydestä toiseen. Lieneekö perin kotimaisella änkyröinnillä vaikutusta, poikkeamiset tuomitaan jyrkästi. Kivuliasta se on harsinnastakin luopuminen ollut. Mutta myös väkisin ja pakolla, niin kuin metsälaki opettaa. Kivuliaita ne ovat muutostarpeet tälläkin hetkellä olleet.

Edistymistä kuitenkin on tapahtunut. Siinä mielessä metsälakia on avattu oikeaan suuntaan.  Suositukset riittäisivät. Vastuulliset metsänomistajat toimivat kyllä oikein. Vapaus saa olla ja pitääkin olla, mutta jos valvontaa ja sanktioita kaivataan, niin väärinkäytökset ja keinottelu ovat tuomittavia. Valvonta ja toiminnan rajoitukset sille puolelle, ei kaikkia koskevaksi? Näinhän se lähtökohtaisesti on tälläkin hetkellä.

Tulos riippuu siitä miten korjuu tehdää, kun katsoo noita ensiharvennuksen  kantohintoja ei tiedä itkiskö vai nauraisko ja mitä myyjän päässä liikkuu, joka noilla hinnoilla puuta myy. Minä en ainakaan möisi noilla nykyhinnoila yhtään kiintoa ensiharvennusta pystykaupalla. Kaadan  puut vaikka moottorisahalla maahan ennekuin lahjoitan noilla hinnoilla ja annan tehdä leveät tieurat korjuuta varten, jossa menettää rahaa.

Ei se aikajana siitä miksikään muutu, olipa sitten pieni tai iso tila. Jaksollisessa tuotto jää sinne kierron loppupuolelle tai päätehakkuuseen. Siihen mennessä ei ole muodostunut muuta kuin kuluja.

Jatkuvassa puupääomaa (lähinnä tukkia) ja sen tuottoa voidaan käyttää hyväksi pitkin kiertoaikaa ja sen metsänhoidon työt ja kustannukset jäävät vähäisiksi. Se ei voi olla vaikuttamatta katteeseen.

Ongelma kuitenkin on puun hinta ja korjuun kustannukset, joka sekin ohjaa avohakkuille. Se on heti kymppi pois puun hinnasta (Ay vaatimus). Puhumattakaan hankinnasta, jolla saat korjuun tehdä ilmaiseksi.

Jovain: ”Ei se aikajana siitä miksikään muutu, olipa sitten pieni tai iso tila. Jaksollisessa tuotto jää sinne kierron loppupuolelle tai päätehakkuuseen. Siihen mennessä ei ole muodostunut muuta kuin kuluja.”

Niin, millä tasolla asiaa tarkastellaankaan. Oletetaan tilan pinta-alaksi 3 ha. Jatkuvassa kasvatuksessa puulla kestää vähintään yhtä kauan, käytännössä kauemmin kasvaa tukiksi kuin jaksollisessa. Kasvatuksesta aiheutuvat kulut siis viivästyy vähintään yhtä paljon. Tämä fakta kuitenkin piilotetaan siihen, että tehdään pelkkiä harvennuksia luontaisesti syntyneeseen puustoon viljelyn keinoin aikaan saatuun päätehakkuupuuston sijaan. Ihan yhtä hyvin voisi tarkastella kolmea hehtaarin kokoista eri ikäistä jaksollista kuviota samanaikaisesti. Hakkuut tehdään yhtä usein eli kassavirta on yhtä tasainen. Kannattavuuden ratkaisee kulujen ja tuottojen suhde aikaan sidottuna, joten kassavirran tasaisuuden perusteella ei voi asiasta päätellä yhtään mitään.

Metsälaki ei kuitenkaan rajoita noudatetaanko jaksollista vai jatkuvaa ja se on hyvä asia. Kommenteista päätellen, nuoremmille metsänomistajille jatkuva kasvatus on kuitenkin vieras malli, jota eivät ole käytännössä kokeneet. Ei jatkuvaa tarvitse lähteä erikseen perustamaan. Kyllä ne metsät ovat jo olemassa, minne jatkuvaa voidaan soveltaa.  Johan jaksollisessakin painopistettä ollaan siirtämässä yläharvennuksiin väljennyksiin jne. Toinen on tuo Ay liikkeen osuus ja sen vaikutus kantohintaan.

Sehän tiedetään, että pystykaupassa ei ole voitu edetä metsänomistajien toivomalla tavalla. Sitä hallinnoivat metsäosastot ja konemiehet.  Ja koska hankintakaupassa metsänomistajan tavoitteet eivät ole voineet toteutua, olisi hyvinkin luontevaa, että hankintakauppa lakkautetaan ja siirrytään pystykauppaan. Saadaan aikaiseksi aito kilpailu ja metsäomistajat pääsevät tienaamaan korjuun kustannuksilla.