Yksikkökoon suurentaminen ei ratkaise metsätalouden kannattavuusongelmaa verrattuna muihin sijoituksiin, koska samalla sijoitetun pääoman määrä kasvaa suhteettoman suureksi. Ne paikat joista sijoitusosakkeita on kannattanut ostaa ovat olleet jo vuosikymmeniä samat. Yksiöitä yliopistokaupungeista. Voinut kerätä koko ajan kohoavia vuokratuloja kolme vuosikymmentä ja myydä vielä vanhentuneet osakkeet pienellä pintaremontilla kolmin-nelinkertaiseen hintaan pois.

Ylipäätään toteamus, että jokin yksittäinen toimenpide (huom. yksikkömuoto) ei ratkaise ongelmia (huom. monikko), on minusta ajatuksena älytön. Samaa tasoa poliitikkojen tavalla rauhoitella kansaa ikävän asian kohdalla toteamalla, ettei ole syytä paniikkiin. Vielä ei ole tullut vastaan tilannetta, jossa paniikkiin olisi syytä. Toisaalta olenhan vasta tilastollisen elinikäni puolivälissä, enkä mistään mitään tiedä toisin kuin 20 vuotta sitten.

Tilapäisen pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoita en tunne, mutta varsinaisen pääkaupungin, joka myös on yliopistokaupunki, yksiöiden hinnat ei pintaremontilla nouse 3…4-kertaiseksi. Hinnat toki ajan myötä nousee, mutta vastaavasti rahan arvo ja ostovoimakin muuttuu eli reaalinen vaikutus on eri juttu kuin nimellishinnat. Faktat sivuuttamalla saadaan toki herkullisia asetelmia aikaan. Mikä on niiden yhteys todellisuuteen, sitä kannattaa vielä uudestaan miettiä. Itse keskityn Visakallon tapaan miettimään metsätalouteen liittyen sitä, miten saisi tuottavuuden tai kannattavuuden kasvuun.

Metsän arvonnoususta pääsee hyötymään ainoastaan myymällä samoin asuntojen hinnannoususta. Ei noilla virtuaalivoitoilla mitään saa ostettua kaupasta. Raakapuuta on tarjolla runsaasti ja paperin kulutus vähenee. Painopaperi on suurimmaksi osaksi täysin turhaa lunnonvarojen haaskausta. Kaikki tieto voidaan nykyisin siirtää sähköisessä muodossa ei siihen paperia tarvita. Sanomalehdistö on menneisyyden jäänne. Maaseudulla valittavat,että jakelu ei toimi, vaikka digilehden saisi vaivattomasti.

Siksipä puhutaankin sijoitetun pääoman tuotosta.

Tuosta paperinvalmistuksen vähenemisestä:  Olikohan Pellervon tutkimuslaitoksen kirjoitus, että kuitupuuta käyttävän teollisuuden puun jalostusarvo pienenee, kun paperin tuotanto vähenee ja siirrytään enemmän biotuotteiden valmistukseen. Mutta luulisi biotuotetehtaankin tuotevalikoimalla saatavan lisäarvoa paljonkin. Kuitupuusta saadaan yli 10 eri tuoteryhmän tuotteita, kun puu käytetään tarkkaan hyödyksi.

Kartongin tarve kuitenkin kasvaa. Suomessakin olisi tarvetta lisätä pakkauskartongin käyttöä entisestään, niin ei tarvitsisi Lahden hiihtoihinkaan kartonkiin pakattua juomavettä laivata Englannista.

Muovin käyttö on saastuttanut jo, merien lisäksi, sisävesiäkin myös Suomessa, joten puupohjaiset pakkaukset voi olla kohta entistäkin kysytympiä muuallakin kuin Ranskassa, jossa kielletään pakkausmuovin käyttö.