› Keskustelut › Metsänomistus › Tulipas "tilaa" uudistamiseen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 231)
1 2 3 … 22 23 24

  • Tulipas "tilaa" uudistamiseen.

    Lähetetty: 11.1.2017, 16:48

    Merkitty: 

    Lukasin Mtk mietteitä nykymenosta.

    Jotain huolentynkää metsän uudistuksesta.Ennen piti uudistaa samoin tein kun aukko oli hakattu.

    Nyt riittää kun 10-25 v päästä kasvaa ”jotain”.aivan sama mitä.

    Näin pohjosen asukille käy enempi kuin hyvin.

    Se mikä pistää miettimään.Ostanpa palstan pohjosesta ja pistän sileäksi ja jätän siihen.

    Ketä toiminta palvelee?.

    Tekijä
    koillis lappi
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • kuusessa ollaan 13.1.2017, 18:06

    Mutta…jos huonosti uudistetut metsät muodostavat korjuulle kelpaamattomia ryteiköitä, kysynnän lakien mukaan paremmin hoidettujen kuvioiden kysyntä ja sitä kautta arvo nousee?

    – eli ollaan menossa tilanteeseen, jossa todelliset korjuukustannukset vaikuttavat kantohintaan, molempiin suuntiin. Jos niin ei tapahdu, silloin hyvin metsiään hoitavat maksavat p…aryteikköjen korjuun kulut.

    Visakallo 13.1.2017, 18:32

    Puunjalostus ja -markkinat toimivat globaalisti, joten puun hinta ei voi olennaisesti olla Suomessa kalliimpaa kuin muualla. Olemme tottuneet aina olemaan mukana kansainvälisillä puuttuotemarkkinoilla, mutta tämä ei valitettavasti enää ole aivan itsestään selvää.  Asiaa voisi hieman verrata vaikkapa maastohiihtoon tai mäkihyppyyn. Maailmalla on taipumus muuttua, vaikka emme sitä niin haluaisikaan.

    Tolopainen 13.1.2017, 18:33

    Aika turha laki, sellaisella lailla ei ole mitään merkitystä, jonka noudattamatta jättämisestä ei seuraa mitään. Mitä järkeä tuota olisi valvoa. En haluaisi, että verovarojani haaskattaisiin, johonkin joutaviin taimien laskemisiin. Metsänhoitoon pitäisi olla vain suosituksia.

    Aiempina vuosina valtion lisämetsiä todella valvottiin ja katselmuksia pidettiin, epäonnistuneista uudistamisista. Usein syynä oli onnettomat olosuhteet, kun taimikot jäivät liian harvoiksi, mitään muokkauskoneita ei ollut. Sinänsä mielenkiintoista luettavaa tuollainen katselmuspöytäkirja, kun sodasta tulleita veteraaneja viranomaiset kormuuttivat ja rauhoittivat metsät hakkuilta. Metsät valtio oli pienelle tilalle edullisella kaupalla myynyt pikäaikaisella lainalla, jotka Kekkosen toimesta sitten myöhemmin kuitattiin maksetuiksi kesken laina-ajan. Jotkut kyllästyivät byrokratiaan ja maksoivat metsänsä pois etuajassa ja kärsivät rahallista tappiota.

    Jovain 13.1.2017, 22:34

    Toki avohakkuiden ja uudistamisen kriteereitä lievennettiin. Nämä yhdessä puusta maksettavan hinnan lisäksi suosivat kyllä avohakkuita. Avohakkuut ne ovat tällä hetkellä, joita suositaan ja niillä tili tehdään. Harvennukset, väljennykset ja jatkuva kasvatus mukaan lukien, tulevat sitten huomattavan hinnan polkemisen jälkeen. Jopa niin, että esitetään vain yhtä harvennuskertaa ennen avohakkuuta. Mitä muuta tämä on kuin metsäsotaa, vaihtoehtoisen metsänhoidon sulkemista.

    En vastusta avohakkuita, teen niitä itsekin ja viljelen. Vanhat kuusikot uudistan kaikki valopuilla (puulajikierto), mutta muuten suosin metsien peitteisenä kasvatusta. Se on tämä hinta joka askarruttaa ja se, mitä tällä hetkellä suositaan?

     

    Halko 13.1.2017, 23:13

    Ei Suomesta metsiä saa häviämään.

    Ekonomisteillä on vaan jokin hullu korkoa korolle vimma, joka on saatu syötettyä niillekin joita se ei koske, eikä kiinnosta.

    Tolopainen 14.1.2017, 06:04

    Osaan itsekin laskea, onko taimikossa riittävä määrä taimia, ei valtion tarvitse sitä varten henkilöstöä palkata. Tuolta metsään. fi sivulta voin käydä lukumäärät tarkistamassa, samat tiedot lienee muidenkin metsistä, yli 3000 näyttäisi olevan pienissä taimikoissa, jotka on uudistettu kylvämällä.

    Visakallo 14.1.2017, 11:15

    Eihän niiden metsänomistajien suhteen olekaan mitään valvottavaa eikä ongelmaa, jotka ylipäänsä uudistavat avohakkuualansa.  Ongelma on niiden omistajien kanssa, jotka jättävät kaikki uudistamistyöt tekemättä. 10-25 vuoden kuluttua sellaiset alueet ovat arvottomia ryteikköjä, joita tuskin kenenkään kannata laittaa ainakaan omalla rahallaan kuntoon. Mennäänkö sitten taas meidän veronmaksajien kukkarolle?

    Gla 14.1.2017, 12:17

    Lainasin kirjastosta kirjan Sotametsän perintö. Vielä en alkua pidemmälle ole päässyt, mutta paljon kiinnostavia asioita on tullut vastaan. Kirjassa tietysti käsitellään taisteluiden muokkaamia metsiä, mutta myös tuon ajan tilannetta, jossa puupula oli todellinen, tuotantoa rajoittava tekijä, eikä Metsäteollisuus ry:n propagandaa. Olennaista oli myös se, että puut piti saada korjattua entistä pienemmältä pinta-alalta, eikä haalia kokoon sieltä sun täältä. Harsintajätemetsien muuttaminen puuta tuottaviksi oli siis erityisen ajankohtainen asia. Mielestäni jokaisen, joka haluaa muodostaa mielipiteen  metsien käytöstä (myös luonnonsuojelijoiden), pitäisi perehtyä jollain tasolla tuon ajan historiaan. Se ehkä auttaisi muistamaan, ettei nykytila, jossa puuta en enemmän kuin kenties koskaan jääkauden jälkeisenä aikana, ole sattumaa tai itsestään selvyys. Se perustuu tuon ajan edistyksellisten metsäalan ammattilaisten tietoon ja rohkeuteen tuoda nämä asiat esiin. Helppoa se ei ole ollut, koska vallitsevista tavoista poikkeaminen tuomittiin jyrkästi.

     

     

    sikari 14.1.2017, 16:14

    Entinenkään laki ei velvoittanut kuin uudistamaan, jonka jälkeen hoitaminen on jokaisen omalla vastuulla. Se on kallein vaihtoehto ensin väkisin muokata istuttaa ja antaa vesakon tukahduttaa taimet jonka jälkeen tukien avulla yritetään tehdä nuorta metsää, joka on jo pilalla.

    Tolopainen 14.1.2017, 16:17

    Aika erikoinen laki, velvoittaa istuttamaan taimet ja senjälkeen saman viraston hirvet saa syödä ne. Eikä mitään korvauksia tipu.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 231)
1 2 3 … 22 23 24