Tulipas "tilaa" uudistamiseen.

Tämä aihe sisältää 231 vastausta, 27 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, 11 kuukautta sitten Jovain toimesta.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 231)

1 2 3 … 9 10 11 … 22 23 24

Tulipas "tilaa" uudistamiseen.

Lähetetty: 11.1.2017, 16:48
Merkitty: Metsänomistus.

Lukasin Mtk mietteitä nykymenosta.

Jotain huolentynkää metsän uudistuksesta.Ennen piti uudistaa samoin tein kun aukko oli hakattu.

Nyt riittää kun 10-25 v päästä kasvaa ”jotain”.aivan sama mitä.

Näin pohjosen asukille käy enempi kuin hyvin.

Se mikä pistää miettimään.Ostanpa palstan pohjosesta ja pistän sileäksi ja jätän siihen.

Ketä toiminta palvelee?.

Tekijä
koillis lappi

Teema Metsänomistus

Visakallo 5.2.2017, 10:47

Edellä olevassa tapauksessa kuusikko on melko varmasti ollut enemmänkin karjan vakituisena suojapaikkana kuin laitumena. Toinen syy lahoon voi periytyä jo edelliseltä puusukupolvelta. Rehevän maan nuori kuusentaimikko sopii laitumeksi, mutta eläimiä pidetään alueella vain sen aikaa kun heinää riittää reilusti syötäväksi.

A.Jalkanen 5.2.2017, 12:50

Kuusessa ollaan, miten Storan malli poikkeaa nykyisesta pystykauppamallista? Onko se käytössä vai vasta ehdotus?

suorittava porras 5.2.2017, 13:20

Lukemieni uutisten mukaan Stora määrittää ensiharvennuksen kantohinnan vasta korjuutapahtuman jälkeen . ”Sopivissa” olosuhteissa korjuukustannusta on täysin mahdotonta selvittää etukäteen . Sen ovat raivaamattomat ja liian pienikokoiset puustot ja leimikot alan toimijoille opettaneet . Kun kantohinta määritetään vasta korjuun jälkeen , kaikki saavat potista sen osan , mikä heille oikeasti kuuluu ja myyjällekin käy selväksi ,millaista metsää kannattaa tarjota myyntiin. Monien kaipaama läpinäkyvyyskin korjuukustannusten suhteen paranee .

Gla 5.2.2017, 13:54

Milää veloitusperusteella kulut muodostuu? Vai tehdäänkö hakkuut laskutyönä, jolloin ennustettavuus on suunnilleen nollassa ja jolloin korjuutyön tekijä on voittaja, myyjä kantaa riskin ja pystykaupassa ostajaa ei koko asia kiinnosta millään tavalla.

Timppa 5.2.2017, 14:04

En minäkään tiedä miten SE määrittelee korjuukustannuksen. Oikeudenmukaista olisi, jos olisi kaksi muuttujaa. Hakattavan puun määrä ja keskitilavuus. Olisi taulukko, joka yksikäsitteisesti määrittelee sitten korjuukustannuksen. Kaikki muut tavat johtavat siihen, että puun hinta putoaa turhaan. Ongelmana on tietysti nykyään se, että saattaa olla vain yksi kuitupuun ostaja. Siinä on myyjä puoleton.

Tolopainen 5.2.2017, 17:09

Enskan tulos putosi. Nyt yrittävät paikata tulosta ottamalla rahat puunmyyjiltä. Melkein kaikki on jo vietykin. Enskalle en ole koskaan puuta myynyt enkä aio myydäkään. Nykyisin metsäyhtiöt ovat lähes velattomia ja jakavat runsaita osinkoja. Toisin oli ennen kun maksoivat puusta huomattavasti enemmän. Niillä oli velkaa yli liikevaihdon verran ja korot olivat markka-aikana huomattavasti korkeammat. Nykyisin mikään tulos ei riitä markkinoille. Myykööt ylikansalliset instituutiot osakkeensa pois, jos tulokset eivät riitä. Suomessa eläkeyhtiöillä on runsaasti varaa lisätä osakesijoituksia.

Timppa 5.2.2017, 17:40

Saarijärvellä harvensi SE viime syksynä sähkölinjan varsia. Minusta hinnat olivat työn luonteeseen nähden varsin kohtuullisia.

Jovain 5.2.2017, 20:37

Kaiketi Storan mallissa korjuun kustannukset ovat julkisia, ei enää salassa pidettäviä ja salassa perittäviä. On seikka, jota voidaan pitää pystykaupan käytännöissä merkittävänä edistysaskeleena. Lienee kokeilu, en tiedä?

Vielä kun vastaavanlainen kokeilu ulottuisi metsänomistajiin, eli pääsisivät toimittamaan puuta pystykaupalla tienvarteen. Olisihan sekin merkittävä edistysaskel puukaupassa ja korjuussa ja jolla olisi vaikutusta myös metsänhoitoon. Vaihtoehdot lisääntyisivät ja kustannusrakenteet muuttuisivat, mutta tämä on asia, jota suojellaan kuin valtiosalaisuutta, ettei vaan muuttuisi?

MaalaisSeppo 5.2.2017, 21:59

Millainen kauppatapa olisi pystykauppa tienvarteen toimitettuna?

Tolopainen 5.2.2017, 22:37

Metsän lyhyeksi myynti voisi myös olla mielenkiintoista.