Keskustelut Metsänomistus Tulipas "tilaa" uudistamiseen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 231)
  • Tulipas "tilaa" uudistamiseen.

    Merkitty: 

    Lukasin Mtk mietteitä nykymenosta.

    Jotain huolentynkää metsän uudistuksesta.Ennen piti uudistaa samoin tein kun aukko oli hakattu.

    Nyt riittää kun 10-25 v päästä kasvaa ”jotain”.aivan sama mitä.

    Näin pohjosen asukille käy enempi kuin hyvin.

    Se mikä pistää miettimään.Ostanpa palstan pohjosesta ja pistän sileäksi ja jätän siihen.

    Ketä toiminta palvelee?.

  • Jätkä

    Sinua!

    kiipiä

    Maas.Tul. 11.1.2017

    Viljelemättömät aukot yleistyneet.

    Kolmeakymmentä tarkastettua kohdetta kohti noin kaksi huonoa ja kaksikymmentä hyvää, loput tyydyttävää tasoa. Huonolla kohteella kasvaa pajua, pihlajaa, yksittäisiä hieskoivuja ja heinää. Perämetsät muuttuvat pikkuhiljaa peräaukoiksi……

    Visakallo

    Kun vuodessa hakataan 130.000 hehtaaria aukkoja, joista uudistetaan vain 100.000 hehtaaria ja loput jätetään oman onnensa nojaan, ei tilanne ole kestävä. Nyt kun ei tarvitse enää tehdä taimikon perustamisilmoitustakaan ja uudistamisaikaa on 10-25 vuotta, eikä metsäkeskuksilla ole enää resursseja tehdä tuonkaan ajan jälkeen tarkastuksia, voidaan sanoa, että osa Suomen metsistä on jätetty heitteille. Tilannetta voi jo verrata pahimpaan harsinta-aikaan. Korjausliike tulee kyllä aikanaan, mutta kuinka pitkälle mennään, ennen kuin tilanne tajutaan.

    Jovain

    Tarkoitushakuista se on nykyinen harsinta ja on vielä metsälakiin kirjattua sortimenttia. Pitää verrata ns. metsäsotaan, sillä jatkuva kasvatus jouduttiin hyväksymään metsälakiin. Siirto, jota teollisuus ja konemiehet vastustivat. Kynnys jatkuvan kasvatuksen hyväksymiselle metsälakiin on kuitenkin poikkeuksellisen korkea. Vaadittiin vastapainoksi hyvitystä, joka toden totta tuottaa tulosta. Avohakkuita ilman rajoja ja ilman uudistamisvelvoitteita.

    Avohakkuilla torjutaan jatkuva kasvatus, mutta myös metsien harvennus ja väljennyshakkuut. Tarkoitan siinä laajuudessaan, joka metsänhoidon ja metsien tuoton kannalta olisi tarpeellista. Säädellään hinnoittelulla ja on hinnasta pois kymmenen euroa heti, kun siirrytään väljennyksen puolelle. Asia on mahdollista hoitaa paremmallakin yhteistoiminnalla, ei avohakkuita suosimalla. Se kymppi on iso raha metsänomistajan harkinnassa?

    Puuki

    Uudistamisvelvoite ei ole lakannut olemasta voimassa. Aikarajat on vain muuttuneet. Muistaakseni tuo 10 v. (25 v. pohj.) raja tarkoittaa kasvatuskelpoisen taimikon olemassa oloa ja taisi pituusrajakin siinä olla olemassa ( 0.5 m  ? ).

    Nythän on kuulemma jo olemassa koealoilta saatuja metsänkasvatuksen tuloksia  jk:n puoleltakin. Ei tarvitse pelkästään simuloituja tuloksia verrata, jos on tarvetta verrata kannattavuuksia.

    A.Jalkanen

    Uudistamista pitäisi valvoa. Nyt uudistamisen laiminlyönnin sanktiot ovat epätodennäköiset.

    Tolopainen

    Metsä on yksityisomaisuutta, jota omistaja voi hoitaa kuten parhaaksi katsoo, eikä virkamiehillä ole siihen mitään sanomista. Tilanne muuttuu, jos käytetään valtion varoja. Metsänkäyttöilmoitukset ovat täysin turhia, miksi metsäkeskuksen pitäisi tietää, jos hakkaan metsästäni kymmenen kiintoa tuulenkaatoja, kyllä jotain rajaa pitäisi olla. Tosin ei nuo ilmoitukset enää rasita, jos osaa käyttää metsään.fi palvelua, ne hoituu sähköisesti. Taitaa lukijakin olla optinen, jos tietoja johonkin kerätään.

    sikari

    Tolopainen puhuu asiaa, miksi yksityistä omaisuutta pitäisi valvoa verovaroin. Sitten on eri asia kun puhutaan valtion metsistä tai tuetuista toimista. Meille jotka hoitaa metsiään sehän tietää vaan tuloa, kun on vähempi kunnon leimikoita tarjolla tulevaisuudessa.

    kiipiä

    Vastuullisesti hyvin hoidetun metsän arvo kasvaa suhteessa pajupehkojen jossa hieskoivuja ja havuja siellä täällä lisääntyessä. Pitää laadukkaan metsän myyjän olla tarkkana että saa kunnon hinnan puulle.

    Visakallo

    Olen A.Jalkasen kanssa samaa mieltä, että edes uudistamista pitäisi valvoa, kerran uudistamisvelvoite säilytettiin. Nykyinen metsälaki ei kuitenkaan määrittele mitään sanktiota uudistamatta jättämisestä 10-25 vuoden määräajan jälkeenkään, joten heinäisiä pusikoita tulee jatkossa riittämään. Jos asialle ei tehdä mitään, alkaa Suomen käyttökelpoiset puuvarat vähenemään, ja sitä kautta myös puuta jalostava teollisuus, kun samaan aikaan muualla Euroopassa kuljetaan juuri päinvastaiseen suuntaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 231)