Keskustelut Metsänhoito Tulihan se sieltä!

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 142)
  • r.ritva

    Vilkaisin tuota jutun kuvaa.Eihän se kaunista ole mutta tuonllaista on täälläpäin suojelualue ja vielä Kiiamyrsky tehosti.Siellä ne ovat valtavana rötökkönä.Kannattaisi käväistä tutustumassa.Sieltä on turha mustikoita yrittää etsiä.

    Tuhoelämet saattaa lisääntyä ja kierre on valmis.

    A.Jalkanen

    Mustikka häviää kyllä avohakkuulta, kun varjoisuus poistuu, mutta mätästys tuoreiden maiden maanmuokkausmenetelmänä säästää maavarret suurimmaksi osaksi, joten se palautuu metsikön varttuessa. Mustikan esiintyvyyden vähenemisen (joka on todellinen, mitattu ilmiö) suurin syy lienee metsien tiheneminen, joten se hyötyy harvennushakkuista. Mustikka on melko varmasti yleisempi jk-metsässä, joten siltä osin aloite on oikeilla jäljillä, mutta muuten pääosin pielessä.

    Planter

    Näin meillä valkohäntäpeurat  parturoivat talvella mustikkamaat:

    https://aijaa.com/EaKw7o

    Puuki

    Parhaat marjamaat oli aurausalueilla, silloin kun sitä menetelmää vielä käytettiin yleisesti.

    Mesimarjasadot oli muutaman vuoden päästä päätehakkuusta hyviä, ja sitä aikaa kesti noin 5 vuotta kunnes taimikko kasvoi liian varjostavaksi. Ei kaikkialla kasva esimerkiksi mustikkaa ollenkaan vaikka metsää käsiteltäisiin millä menetelmillä tahansa.  Vielä vähemmän jos ei käsitellä ollenkaan. Puolukka kasvaa usein hyvin jo taimikoissa kuivahkoilla-ja kuivillakankailla. Mustikka tuoreillakankailla ensiharvennuksen jälkeen muutaman vuoden päästä.

    Villivadelma on yleensä rehevien maiden aukkojen ensimmäinen marja, joka onkin melkein yhtä arvokas marja kuin mesimarja ja sadot toisinaan hyvin runsaita.

    Gla

    AJ: ”Mustikan esiintyvyyden vähenemisen (joka on todellinen, mitattu ilmiö) suurin syy lienee metsien tiheneminen, joten se hyötyy harvennushakkuista.”

    Tuota itsekin veikkaan suureksi asiaan vaikuttavaksi tekijäksi. Avohakkuuthan ei ole lisääntyneet. Planterin kuvassa näkyy toinen tekijä, jonka vaikuttavuutta eri alueilla voi arvioida vhp-kartan perusteella.

    ”Mustikka on melko varmasti yleisempi jk-metsässä, joten siltä osin aloite on oikeilla jäljillä, mutta muuten pääosin pielessä.”

    Sekametsien kasvatus olisi varmaan parempi tapa lisätä valoisuutta ja aluskasvillisuuden elinvoimaa. Ohjeet jk-metsien uudistamisen edellytysten luomisesta vaatii pohjapinta-alan pudottamista niin alas, että riskinä on mt-pohjilla heinittyminen ja siinä kisassa ei mustikka oikein tahdo pärjätä. Jos tällainen hakkuu toistuu 20 vuoden välein, elpymisaika jää kovin lyhyeksi eli ennuste mustikan suhteen on kovin heikko. Jos hakkuuväli kasvaa tuosta merkittävästi, ei voida puhua talousmetsästä.

    Jälleen kerran siis tullaan sen kysymyksen ääreen, kannattaako luontoväen laittaa paukut kotimaisen uusiutuvan materiaalin tuotannon vastustamiseen vai edistämiseen, kun kyse on luontoarvojen edistämisestä.

     

    hemputtaja

    Lainaus A. Jalkanen: ”Mustikka on melko varmasti yleisempi jk-metsässä, joten siltä osin aloite on oikeilla jäljillä, mutta muuten pääosin pielessä.”

    Tuo on kyllä hiukan vahvasti sanottu. Näyttö puuttuu jk-metsän mustikoista ja jos kysyy jk-intoilijoilta taimettumisesta, niin taimia on joka aukossa ihan turkkina. Miten sinne mustikka sekaan mahtuu.

    Aukkokaan ei välttämättä mustikkasatoa nitistä. Monena vuonna olen kerännyt mustikat muokatulta aukolta. Tosin nuo aukot olivat Koillismaalla.

    Anton Chigurh

    Minulla mustikka kukkii juuri nyt rajusti pari vuotta sitten synnytetyllä muokatulla ja istutetulla hakkuuaukealla (6,2 hehtaaria). Oli siinä mustikanvarpuja peitteisenäkin, mutta marjoja ei ollut kerättäväksi asti.

    Alue on eteläistä pohjois-savoa.

    Pete

    Anneli, mustikka voi absoluuttisesti olla yleisempi peitteisessä metsässä, mutta hoidetuissa kasvatusmetsissä se tuottaa myös marjaa. Edellinen perustuu puhtaaseen mutuun, mutta niin ne taitaa perustua jk-apostolienkin julistukset.

    kuusessa ollaan
    Nimetön

    Minä olen huomannut että mustikan poimijat selvästi suosii poiminta paikkana melkovasta lannotettuja metsiä.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 142)