” Sementin, muovin teräksen ja alumiinin ympäristöhaitat on vasta ilmestyneen uuden tutkimuksen mukaan paljon luultua suurempia”  (uutiset).

Puun käyttö korvaavana materiaalina sopii hyvin useimpiin noista materiaaleista tehtyihin tuotteisiin. Kertakäyttömuovit ollaankin jo kieltämässä EU:ssa. Mikromuoviroskat kun pilaa vesistöissä planktonien ja myös kalojen elinolosuhteet.

Metsänhakkuut ja puun kestävä käyttö on huomattavasti pienempi haitta ympäristölle kuin esimerkiksi ko. fossiilista alkuperää olevien tuotteiden käyttäminen. Varsinkin Suomessa, jossa on edelleen voimassa uudistamisvelvollisuus avohakkuualueillakin.

Luontojärjestöjenkin kannattaisi miettiä ”vähemmän haitan kannalta” kantaansa puun käyttöön. Luonnonsuojelu ja metsän taloudellinen käyttö voidaan yhdistää järkevällä tavalla.

Tuo uutisten juttu tiivisti miten paljon monenmoista ei uusituvaa käytetään.Kierrättäminenkin on sitä ja tätä.Puu kierrättäytyy jopa käytettäväksi tuhkaksi asti.Teollisuuden tuotteena käyttötuotteena.Metsät uudistuvat ja sitä istutetaan,kylvetään,kasvatetaan.Tuo on sitä kierrättävyyttä parhaimmillaan.

Kieli on melkoista häkkärää nykypäivänä.Monasti ei ymmärrä näitä nyky sanojen merkitystä kun ei sanota selkeällä suomella.Enkä tarkoita näitä murteita.Eduskunnassakin käytetään-äärimmäisen hyvä kysymys jne..-mielestäni asjan painokkuutta voi ilmaista.Hyvä kysymys tai erittäin hyvä kysymys.Mielestäni itsetehoisilla äärimmäisillä saadaan hengähdys aikaa vastata.

”Mut enhä mie mittää tiijä, ku mie meilt kotoont Karjalaast oon joutuunt tulemaa”.

Viime vuonna hakattiin paljon eikä hommat niin huonosti menneet luonnonkaan kannalta.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.247943

Visakallo: ”Jos valtion metsien avohakkuut lopetettaisiin, tietäisi se parin tehtaan sulkemista, eikä kaikkia uusia investointeja toteutettaisi. Avohakkuukiellon ajajien varsinainen tarkoitus on juuri tämä, mutta se on jälleen kerran verhottu luonnonsuojelun kaapuun.”

Minä en ole varma siitä, onko kyse tuosta vai kettutyttöjen näköalattomasta idealismista. Epäilemättä taustalla on ainakin jossain vaiheessa ollut tietoinen ja suunnitelmallinen pyrkimys vaikuttaa meidän asioihin.

Se, miten ko.  järjestöjen toimihenkilöt itse asiasta ajattelevat ja millaisia avauksia siitä seuraa, on epäselvää. Voihan olla, että menetelmän alkuperäiset kehittäjät ovat onnistuneet yli odotusten ja saaneet paikalliset voimat itsenäisesti palvelemaan näiden etuja. Aivan kuten Remeksen kirjassa Kremlissä todetaan. Muistinvarainen lainaus: ”Meidän ei tarvitse tehdä mitään. Suomalaiset tekee sen itse.” Toki tuo on fiktiivisestä romaanista peräisin, eikä liity ympäristöasioihin, mutta toimintamalli on sama.

”Avohakkuiden kiellolla ja luonnonsuojelulla ei todellisuudessa ole lainkaan yhtymäkohtaa.”

Valitettavan vähän julkisuudessa keskustellaan kokonaisuudesta eli siitä, mikä on metsäteollisuuden rooli, mikä on uusiutumattomien raaka-aineiden rooli ja mitkä ovat vaihtoehdot.

Tämän päivän uutisessa hienosti tuotiin ilmi uusiutumattomien materiaalien käyttöön liittyvät ongelmat ja potentiaali niiden vähentämisessä. Valitettavasti se ottaa kantaa vain kierrätykseen, mikä aiheena on tietysti erinomaisen tärkeä. Samassa yhteydessä olisi kuitenkin ollut aiheellista tarkastella myös uusiutumattomien, paljon energiaa vaativien materiaalien korvaamista uusiutuvilla. Suomeenkin on suunnitteilla kaivos mm. Kolariin Ylläksen kupeeseen. Se osaltaan kertoo siitä, että uusiutumattomien materiaalien käytölle on suurta tarvetta jatkossakin. Edustaako se tai jäämeren öljynporaushankkeet luonnonsuojelijoiden näkemystä vai olisiko parempi vaihtoehto pyrkiä tuottamaan mahdollisimman paljon puuta, suomalaisittain ajateltuna tietysti Suomessa, sitä pohdintaa toivoisin julkisuuteen aiempaa enemmän.

Huolta suomalaisen puun ylituotannosta en jaksa kantaa. Nykyisten hoidettujen, varttuneiden metsien kasvua ei saa kiihdytettyä kuin lannoituksella. Suurempi potentiaali on vanhojen metsien uudistamisella ja kiertoajan alkuvaiheen hoitomenetelmillä eli puun kasvu ei missään tapauksessa nopeasti ala kiihtyä. Sitä odotellessa puulle löytyy taatusti lisää käyttökohteita eli kysyntä kyllä kasvaa siihen mennessä, kun korjattavaa alkaa metsistä löytyä. Ja herättäähän jo nykyiset, tarpeeseen verrattuna vaatimattomat puun käyttö- eli hakkuumäärien kasvutavoitteet luontoväessä huolta.  Minustakin huoli on aiheellinen, senkin takia puun tuotantoa on tehostettava. Puun käytön rajoittaminen ei ole vaihtoehto.

Luontoarvoista on pidettävä nykyistä parempaa huolta sekä materiaalien käyttöä järkeistämällä (kierrätys, uusiutuvien osuuden kasvu), että metsien käsittelyyn vaikuttamalla (tuotannon tehostaminen + muut ympäristöarvot, kuten koivun ja sekametsien osuuden lisääminen ja näiden tuloksena mahdollisuus kasvattaa suojeltavaa pinta-alaa).