Keskustelut Metsänhoito Tulevaisuuden älymetsässä ilmalaiva tekee metsänhoitotyöt

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 40)
  • Tulevaisuuden älymetsässä ilmalaiva tekee metsänhoitotyöt

    Otteita ”Forest.fi” sivuston artikkelista:

    Jo muutaman vuoden kuluttua metsien yllä voidaan nähdä zeppeliinejä, jotka hoitavat taimikkoja harvennuksen sijaan latvomalla. Idea on Reijo Pankan, joka voitti Sitran ideakuulutuksen LoggerZeppelin-ehdotuksellaan.

    Sitran järjestämässä Smart Forest -kilpailussa etsittiin ratkaisuja, jotka kasvattavat metsän tuotteiden ja palveluiden lisäarvoa ja yhdistävät niin kutsutun teollisen internetin (Internet of Things) elementtejä metsäteollisuuteen.

    Latvonnassa hoidettavasta taimikosta ei poisteta puita kokonaan, vaan niistä katkaistaan latva. Siten huonompien puiden kasvu hidastuu ja tulevat tukkipuut saavat lisää tilaa.

    Pankka on perehtynyt muun muassa ruotsalaiseen tutkimukseen latvomisesta. Hänen mukaansa toimenpide sopii kaikille puulajeille ja parhaiten varttuneisiin taimikoihin. ”Siten oli löydettävä ratkaisu latvonnan toteuttamiseksi ylhäältä käsin. Siitä syntyi idea ilmalaivasta, LoggerZeppelinistä.”

  • Planter

    Jutussa perustellaan latvomista näin:
    Näkyy olevan ilmastopoliittinen näkökulma.

    ”””
    Latvominen voi ehkäistä hiilinielun pienenemistä

    Metsien hiilivarastoa voidaan kasvattaa hoitamalla ja hakkaamalla metsiä niin, että niiden puusto tihentyy ja järeytyy. Toisaalta kun taimikonhoidossa raivataan huonolaatuisimmat puut pois, se samalla poistaa hiiltä sitovaa biomassaa.

    ”Tuota hiilinielun pienenemistä voidaan ehkäistä latvonnalla. Samalla tuetaan tukeiksi kasvatettavien puiden laatukehitystä”, Reijo Pankka sanoo.

    Latvonnassa hoidettavasta taimikosta ei poisteta puita kokonaan, vaan niistä katkaistaan latva. Siten huonompien puiden kasvu hidastuu ja tulevat tukkipuut saavat lisää tilaa.

    Latvotut taimet jatkavat kuitenkin arvokasta hiilen sitomista. Myöhemmin ne kasvattavat uuden latvan ja ne voidaan korjata esimerkiksi energiapuuna.

    Pankka on perehtynyt muun muassa ruotsalaiseen tutkimukseen latvomisesta. Hänen mukaansa toimenpide sopii kaikille puulajeille ja parhaiten varttuneisiin taimikoihin. ”Siten oli löydettävä ratkaisu latvonnan toteuttamiseksi ylhäältä käsin. Siitä syntyi idea ilmalaivasta, LoggerZeppelinistä.”
    ”””

    Rane

    Kuuklettamalla Lockheed P-791 löytyy yksi mahdollinen peruskone.Hyötykuorma on 20 tonnia.Tosin siinä noste taitaa syntyä osaksi vauhdin avulla,eräänlaien hybridi siis.Suunnittelijat lupaavat että varsinaisia tuotantomalleja pystyttäisiin tekemään 500 tonniin asti.
    Aikaisemmin arvioitiin että helium loppuu vuonna 2016 kun Texasilaisessa kaivoksessa oleva varasto on kulutettu loppuun.
    Heliumiahan on syntynyt kun maakaasua poltetaan mutta se on häipynyt avaruuteen.Nyt kuitenkin on kysynnän myötä ilmaantunut laitoksia jotka ottavat heliumin talteen ja ilmeisesti uusi heliumin loppumisajankohta on 2040 luvulla.
    Epäpuhdas helium maksaa ilmapalloihin kai noin 150e kuutio.Keskikokoisen zeppeliinin 15000 kuutiota maksaisi siis noin 2,25 miljoonaa miinus mahdolliset tukkualennukset.10 000 kuutiotakin siis 1,5 miljoonaa.5000 kuutiolla on ilmeisen vaikeaa tehdä enää mitään hyötykäyttöön sopivaa vehjettä.Aluskin maksaa kun sen on oltava kevyt mutta kestävä ja helium ei saisi karata.Huonoille ilmoille pitäisi olla kyllin suuri säilytyshalli.
    Voi olla ettei metsäpuolella ole mitään niin kannattavaa hommaa että kannattaisi ilmalaivalla tehdä.

    Planter

    Mitäpä jos käytetään kaasuna vetyä? Kun ilmalaiva on miehittämätön, niin räjähdysherkkyys ei ole niin dramaattista.

    Planter

    Jospa tekisi köyhän miehen mallin:
    Köysi raivaussahan valjaisiin ja köyden päähän niin suuri ”vappupallo”,
    että raivaajan paino kevenee viiteen kiloon. Johan on kevyt poukkoilla taimikossa raivaussahan kanssa.

    Rane

    Kymmenen kuution pallo keventäisi siis raivaajaa n.10 kg,luulisin.
    Helium maksaisi 1500 e plus pallo.Pallo pitäisi kuljettaa täytenä paikasta toiseen.
    Narulla kiinni auton ovenkahvaan.
    Jos palloon saisi sponsorin mainoksia niin ehkä kannattaisi.
    Ps,vetypallo voi ilmeisesti syttyä ihan hankaussähköstä.Tupakkimiehille vedyllä täytettyä raivurinkevennintä ei suositella.

    pikkutukki

    Älymetsän Älyttömat ideat !

    Planter

    Voihan ”pallon” kuljettaa peräkärryssäkin, jos se ei olekaan pallo, vaan kuutio tai ”laatikko”.
    esim: 2x2x4m = 16 m3

    Planter

    Hiukan vakavammin otettava vaihtoehto.
    Kokeilin raivaussahan siimaleikkuria taimikossa ja huomasin, että
    sehän kuorii isommat taimet, joita se ei katkaise. Eli tekee kaulauksen. Tämä vähentää lehtipuuvesakon uudelleen vesoittumista.
    Siiman kulutus oli vaan ihan järkyttävä. Jos joku keksisi kestävän materiaalin siimaleikkurin siiman tilalle, niin oli mukava kokeilla isommalle alalle, miten ”kaulaamalla” hoidettu taimikko käyttäytyy.

    Caballista

    Latvominen ei mielestäni vähennä hiilidioksidia ilmasta. Maahan kaadettu taimi pitää muutaman vuoden hiilen itsessään. Samalla vieressä olevien puiden kilpailun vähentymisen ja maan lämpenemisen takia lisääntynyt kasvu sitoo hiiltä entistä reilummin ilmasta.

    Jos hulluutta halutaan optimoida, näkisin latvomista fiksumpana tapana kiskoa ylimääräiset taimet juurineen maasta. Kiskomiseen tarvittasiiin tarpeeksi väkevä itsenäisesti työskentelevä pienoiskopteri. Kone päättelisi itsenäisti laserkeillamalla kiskottavat puut ja hoitaisi homman.

    Nykyisen taimikon hoidon kehittämisen sijasta kehittäisin taimien istuttamista. Suoriin riveihin istutettujen taimien välistä voi niittää traktrorilla kaiken kasvavan alas. Nopeaa ja halpaa.

    Jätkä pätkät

    ”Kaiken näköstä” -Sanoi kätilö.
    Reikäperkauskin oli jopa ihan idean jälkeen kokeiltavana, mutta eipä ottanut tulta.
    Jos puita halutaan kuoria pystyyn, niin onhan olemassa ketjuilla hakkaava raivauskiekko raivuriin. Epäilen vaan raivurin kestoa, aika paljon rasittaa voimansiirtoa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 40)