Keskustelut Metsänomistus Tuleeko Pariisista metsänomistajalle jobinpostia ?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 57)
  • Tuleeko Pariisista metsänomistajalle jobinpostia ?

    Durbanin ilmastokokouksessa 2011 Suomen edustaja Ville Niinistö meni asiaa käsiteltäessä nukkumaan(V Ä L I NP I TÄ MÄ T T Ö- M Y Y T T Ä Ä N ??) ja Suomen metsät muuttuivat hiilinielusta hiilipäästöjen lähteeksi.Muut maat ajoivat paljon itsekkäämmin etujaan.Suomi sai jälkikäteen pienen päästökorvauksen,mutta tappio mikä tappio neuvottelupöydässä

    Saapas nähdä tuleeko taas Pariisin kokouksesta lunta tupaan.Eniten pelkään metsien uudistushakkuille rajoituksia.En ole saanut selville Suomen delegaation osanottajia,mutta ilmeisesti suurin osa vihervasureita politrukkeja

  • metsänvartija

    Näköjään muulta rintamalta, jenkit pyytää jo sota-apua.

    Hirveetä on maailman meno.

    Parasta olla vaan metsikössä…

    Rane

    Vihreiden mollaaminen on valitettavasti liiankin helppoa,aiheita kun löytyy lähes loputtomasti.
    Puun-,turpeen- ja jätteenpoltto ovat asioita joita vihreät ovat vastustaneet viimeiseen asti.Ilmeisesti järki on palaamassa.
    Helsingin vihreiden tapauksessa ilmiö on todennäköisesti vain väliaikainen.

    A.Jalkanen

    Ei kotimaisen puun polton pitäisi olla suuri ongelma päästöraportoinnissa, koska energiapuun korjuu ei aiheuta metsäpinta-alan vähenemistä, joka on käsittääkseni se ongelman ydin ollut. Metsätase eli kasvu-poistuma pysynee positiivisena lisääntyvästä energiapuusta huolimatta. Jos sen sijaan maita aletaan tulevaisuudesssa palkita hiilen sidonnasta tai varastoinnista, sitten voi olla että raakapuun siirtely maasta toiseen vähenee.

    Visakallo

    En tiedä, mitä kaikkia voimia on nyt takana rajoittamassa suomalaisen puun käyttöä energiaksi.
    Metsäteollisuus leikkii kyllä tulella jos se on tässä mukana.
    Mitä Pariisin kokouksesta on tullut minulle tietoa, ei siellä metsien käyttö ole ollut juuri lainkaan kiinostuksen kohteena.
    Näyttää siten vahvasti siltä, että Durbanin katastrofi v. 2011 ja nyt Pariisin kokouksen metsänkäyttörajoitukset ovatkin suomalaisten itsensä aikaansaamaa.
    Siten entinen ympäristöministeri Ville Niinistö puhui kyllä taannoin vahvasti muuneltua totuutta Durbanin kokouksen tapahtumista.

    pihkatappi

    Jokainen maa saa itse määritellä keinot, miten osallistuu ilmastotalkoisiin, ei tuolla pakoteta maita tiettyihin muotteihin. Ville Niinistö on halunnut omanlaisensa paketin Suomelle, nyt tulee sitten vähän erilainen paketti.

    A.Jalkanen

    Kuten tällä palstalla on jo aiemmin seikkaperäisesti käsitelty, raportointisäännöt olivat Kioton sopimuskaudella kaikille teollisuusmaiden ryhmään kuuluville samat. Tuleville kausille tulee uudet säännöt. Toivottavasti ne ovat tasapuoliset kaikille maille, niin että Suomi voi hyötyä hyvästä metsänhoidostaan.

    Pitäisikö ’metsäkakkua’ siis säästää vai sittenkin syödä, kuten tutkijat tämän päivän Hesarin (11.12.) mielipiteessä ehdottavat. Jos säästetään, varastoituna olevan hiilen määrä nousee ainakin lyhyellä tähtämellä, ja samoin metsien monimuotoisuus. Syödessä taas nousee bruttokansantuote ja maamme vaurastuu. Riippuu itse kunkin ’hyötyfunktiosta’ mitä kukin pitää tavoiteltavana metsän tuotteena. Niin kauan kuin hiilen varastoinnista metsiin ei ole yksityis- tai kansantaloudellista hyötyä, kannattaa metsäkakkua varmaan useimpien mielestä syödä.

    MaalaisSeppo

    Mihinkähän perustuu Annelin näkemys, että hiilensidontakakkua pyrittäisiin syömään? Ko. kakkuhan on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla ja sen kasvaessa on turvauduttu fossiilisiin lähteisiin. Pitää tarkastella kokonaisuutta. Jos hiilinielun kasvua vähentämällä voidaan vastaavasti vähentää fossiilisia päästöjä, niin eiköhän toimenpide ole järkevä.

    Joka tapauksessa pitää tehostaa toimenpiteitä mesän pinta-alan ja kasvun lisäämiseksi. Kaikki joutomaat käyttöön. Myös sähkölinjojen kaapelointia tulisi edistää kanavoimalla lisääntyvästä niilinielusta syntyviä Durban-sopimukseen perustuvia säästöjä ko. toimintaan.

    A.Jalkanen

    Tarkoitan kakulla hiiliVARASTOA. Sidontanopeus riippuu suoraviivaisesti metsien kasvusta. Kun vanhaa metsää uudistetaan onnistuneesti, varasto pienenee ja sidonta (nielu) kasvaa.

    Olen samaa mieltä: joutomaat käyttöön, globaalisti! Puiden hiilensidonta- ja bioenergiapotentiaaliin kannattaisi todella panostaa. Lisäksi pitää tehostaa käyttöä: puuta poltetaan globaalisti tehottomissa tulisijoissa; niitä pitäisi parantaa. Osa näistä olisi lisäksi korvattavissa aurinkokeittimillä.

    uudehko metsänomistaja

    Ihmettelen kannanottoja, joissa painotetaan puun nopeaan kasvattamiseen. Itse näen Pariisissa käsiteltävän pääasiassa ilman hiilidioksiidipitoisuuden muuttumisesta johtuvaa ilmaston lämpenemistä.

    Minusta ongelman ydin on yksinkertainen. Hiilen määrä maapallolla on vakio. Se ei lisäänny tai vähene. Ihminen voi vaikuttaa vain hiilen olomuotoon. Hiili voi olla sitoutuneena kiinteisiin aineisiin kuten puihin tai muihin kasvaneisiin kasviksiin tai sitten ilman osana pääsääntöisestui hiilidioksiidina.

    Ihmiskunta on polttanut viimeisen 150 vuoden aikana valtavasti kivihiiltä ja öljyjä. Tässä poltossa hiilen olomuoto on muuttunut kiinteästä aineesta hiilidioksiidiksi ja ilman hiilidioksiidipitoisuus on noussut hälyttävästi.
    Pariisissa pyritään päättämään keinoista, joilla ihiilidioksiidipitoisuuden jatkuva nouseminen ilmassa estetään.

    Luonnollisin keino on estää öljyn ja hiilen sekä muiden sellaisten polttoaineiden poltto, joissa on hiiltä kiintoaineeksi sitoutuneena. Nykyinen elintapamme on kuitenkin niin riippuvainen hiilipitoisten aineiden polttamisesta, että pyrkimyksenä on vain vähentää polttamista ja korvata pakosta poltettaessa syntyvä hiilidioksiidi
    sitouttamalla tätä vastaava hiilimäärä muualle. Lyhyesti sanottuna maapallolle pitäisi saada syntymään lisää orgaanista kasvustoa sitomaan öljyn ja hiilen poltossa syntyvä hiilidioksiidi kiinteäksi hiileksi.

    Kaikki kasvavat tuotteet muodostavat ajastaan hiilidioksiidia poltetaan ne tai lahoavat ne sitten itsestään, Siten puun polton lopettaminen ei auta tilannetta yhtään pitemmällä tähtäimellä.

    Toisaalta kaikki kasvu sitoo ilman hiilidioksiidia kiinteäksi hiileksi. Käytännössä ei merkitse mitään, tapahtuuko muutos muutamassa vuodessa tai vuosikymmenessä. Oleellista olisi, että maapallosta mahdollisimman suuri osa olisi runsaan kasvuston peitossa. Sellainen antaisi pisimmä mahdollisen ajan jatkaa elitapaamme välttämätöntä hiilidioksiidin tuottamista kiinteästä hiilestä.

    tamperelainen

    Pariisiisa saavutettu loistava ilmastosopu. – merkinnee sitä,että Eurooppa ja Suomi ovat perinteiset maksumiehet

    Kiina todennäköisesti ,kun sopimuksia tarkemmin luetaan,tuskin sitoutui suorittaman mitään,vaikka kansa tukehtuu paskaan – Kiina,Intia ja SaudiArabia olivat syystäkin tyytyväisi

    Näiden lupausten ja allekirjoitusten jälkeen on ihan oma taidelajinsa ne todeliset toimenpiteet

    USA on ainoa uusi uskottava toimija ,vaikka viherkommunistit parjaavatkin jatkuvasti amerikkalaisia.Suomeenkin palataan kokouksesta vaatimaan yhä uusia kiristyksiä,on täysin anteeksiantamatonta,että ei painosteta Kiinaa ja SaudiArabiaa..Molemmat rikkaita valtioita,jotka eivät kuitenkaan suostu kantamaan mitään vastuuta ilmakehän saastuttamisests.Siellä oli vellihousut neuvottelemassa

    Tuo metsien hiilensidontaklausuuli ei lupaa hyvää tulevaisuudessa metsänhakkuille

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 57)