Suorittava selvitti asiaa motokuskin työn osalta nyt jälleen kerran aika tyhjentävästi, korostaen tekemisessä vallitsevaa tulenpalavaa kiirettä. Tämän prosessin selittäminen sinänsä on mielenkiintoista luettavaa.
Sillä vain on hyvin vähän tekemistä sen asian kanssa että miksi kuitupinossa on tukiksi kelpaavaa puuta ja että onko ostaja pettänyt, huijannut tai tehnyt jotain muuta filunkia, myyjää kohtaan.

Ilmeisesti puukaupan lakipykälissä on nyt olemassa tukkimatriisin mentävä aukko.
Näin maalaisjärjellä ajatellen pitäisi ostajan katkoa kaikki tukkikelpoinen puu tukiksi. Se mikä on tukkikelpoinen, pitäisi vain määritellä kaupanteon yhteydessä ja kyllähän se määritelmä on yleensä käteen lyöty, mitat pääosin ovat itse kappakirjassa.

Suorittava, joku muu motokuski tai palstalle kirjoitteleva ostaja tai joku muu asian kanssa tekemisissä oleva tietäisi varmaan onko asiasta oikeustapauksia?
Ydinkysymyshän tässä on se että sitoutuuko ostaja ostamaan tukin hinnalla kaiken sen puun joka annetun kaupan liitteen mukaan täyttää laatu ja mittavaatimukset? Jos sitoutuu, niin onko tuon sitoumuksen pitävyyttä oikeudessa testattu?

Ei ole ollut erityisesti näitä murheita. Saha omassa hakkuussaan pyrkii nimenomaan minimoimaan kuitupuun määrän.
Viimeksi oli sellainen isohko harvennusleimikko, jota saha ei tarjonnut ollenkaan kun oli niin paljon kuitua. S-E sen sitten osti, eikä kuitupinoon mennyt tukkia. Päinvastoin niistäkin ajomiehen raakkaamista, jotka motomies oli tukiksi tehnyt, maksettiin tukin hinta. Sopivaa pikkutukkia kuitukasasta olisi kyllä pikkusahan mitoilla saanut, mutta kun kaupassa oli jonkun muun sahan pikkutukkimitat käytössä, niin sekin oli jo etukäteen tiedossa.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Mettämies:
”Onko kukaan koskaan pyytänyt lain mahdollistavaa virallista mittausta:”

Kyllähän niitä on varmaan tehty, mutta….
Mittauslakihan koskee vain valmiin tavaran mittausta siis pölkyn mittausta pinon mittausta yms.
Sääteleekö nyt sitten mikään laki katkontaa?
Ilmeisesti se on jätetty sopijaosapuolien väliseksi asiaksi. Kun ostaja antaa kaupan yhteydessä mitta- ja laatuvaatimuksensa, niin sitoutuuko hän samalla siihen että kaikki puu joka vaatimukset täyttää tehdään tukiksi. Tässä on tämän asian pihvi.

Tässä pitää taas muistaa marssijärjestys asiatkin.
Myyjä ja ostaja sopivat kaupan yhteydessä, mitä sitten sopivatkin. Ostaja antaa koneurakoitsijalle sen matriisin ja motokuskin pitää noudattaa sitä.
Jos sitten metsänomista tuo motokuskille konjakkipullon ja saa sen avulla annettuja ohjeita paremman katkonnan, niin silloinhan motokuski on syyllistynyt jo johonkin, mikähän lienee nimike.

Olennaista on se mitä kaupanteossa on sovittu ja ovatko ostajan motolle antamat ohjeet sopusoinnussa kaupassa sovitun kanssa.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Ihastelen Suorittavan selitystä asiaan. Todella harvoin keskustelupalstoilla, joku osaa asian kertoa noin ymmärrettävästi ja mielestäni puolueettomasti.
Tanelin kirjoituksetkin ovat kyllä aina pohdittua tekstiä.
Itse ymmärrän, että mitta liite on minimi vaatimuksia, joita ostajan täytyy noudattaa. Poiketa voi ainoastaan myyjän kannalta parempaan suuntaan. Pikkutukillahan näin on aika yleisestikkin, eli ostaja varmistaa selustansa huonommilla mitoilla esim 13 cm latvalla, vaikka käytössä sillä hetkellä olisikin esim 11cm:n mitta. Hakkuuoikeus kun yl, luovutetaan 2 vuodeksi niin pikkutukin mitoissa tapahtuva jatkuva vaihtelu loppukäyttäjän taholta johtaa puunostajan kannalta varovaisiin mittoihin.
Sekin on totta, mistä joku kirjoitti. Kuitua maksetaan joka kaupassa tukkina. Olen päässyt näkemään listan missä metsästäni on hakattu tukkia, josta saha on raakannut lähes 8% eli kuidulle tuli hyvä hinta. Toisinkin päin on myyjänä joskus tuntunut käyneen 😉
Sellaista enemmänkin katkonnassa mietin, että miten tukki/pikkutukki jaetaan. Mikäli ostajan tavoite on maksimoida sahatavaran määrää sen ehkä voisi katkoa näin. Esimerkki rungosta tulisi yksi tukki, yksi pikkutukki ja latva kuitu. No tässähän voi käydä niin, että isotukki katkotaan lyhyeksi esim 43 näin sen jälkeen saadaan vielä reilu pikkutukki sekin vaikka 43, lopusta tulee kuitu. Isotukki joudutaan katkaisemaan esim 17cm:n latvaan, että järeys riittäisi vielä pikkutukkiin. Tässähän menee 1,2 metriä isoa tukkia, pikkutukin hinnalla. Toisella tavalla katkottuna rungosta sahattaisiinkin esim 55 tyvitukki ja 2 kuitua. Sahalle menevän tavaran osuus nousee, kuidun määrä vähenee, mutta miten käy isännän tilin? En tiedä. Joskus kun vielä näkee, että iso- ja pikkutukki ajetaan samaan pinoon. Mikäli niistä sahataan vielä samoja tuotteita niin eikö järeällä pikkutukilla saada hurjasti parempi kate kuin minimi isollatukilla?
Isotukki on lopulta se mikä tilin koon ainakin aukolla määrää.

Kyllä se on vain niin että konjakkipullo ei tee motokuskista sen parempaa kuin ilman pulloa. Meidän työtämme määrittää työnantajan ohjeet ja ”kehityskeskustelut” käydään joka leimikon jälkeen. Heti kun ensimmäinen tukkikuorma sahalle on mennyt tulee sähköpostissa raakkiprosentit.

Jokaisesta leimikosta saadaan pyydettäessä jokainen Tanelin mainitsema tuloste metsänomistalle. Ne toimitetaan kun motosta prd- tiedosto lähetetetään ostaja organisaatiolle. Kun se ostomies tulee niitä lopputilitystä tekemään niin pyytäkää listat häneltä. Sillä ne ovat.

Edellisissä kirjoituksissa mainittu 8% hylky tehtaalla kuulostaa aika isolta. Meneekö vaikeiden olosuhteiden piikkiin? Itse en ole motolla ajanut pimeän aikaan, enkä paljoa muutenkaan.