Keskustelut Puukauppa Tukkirungot kuitukasassa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 222)
  • Tukkirungot kuitukasassa

    Miten olette toimineet ja mikä on ollut lopputulos kun kuitupuukasassa on ollut tukkipuita ?
    Hakkuu on päättynyt ja sain motokuskilta mittauspöytäkirjan, josta kävi ilmi että tukkisaanto oli vain puolet leimausselosteessa mainitusta, päivän sitä ihmeteltyäni marssin kuitupinolle ja mittailin päällimmäisiä puita ja ne oli hakkuusopimuksen mukaisesti tukkeja !!!
    Onko tämä maan tapa vai mitä on tapahtunut, osaisivatko kokeneemmat myyjät valaista asiaa ?

  • Hiluxmetsuri

    Onkohan motokuljettajayrittäjällä loppujen lopuksi kovinkaan paljon toimintavapautta, jos miettii kokonaisuutta. Investointi koneisiin lainarahalla, asiakkaina isot konsernit laatuvaatimuksineen ja alhaisine hintoineen, kilpailutilanne ja muut paineet päälle. Ostaja haluaa kuitua, mutta tukkia olisi tulossa…

    Mo:n näkemys ei taida paljoa painaa, jos palkan maksaa kuitenkin osto-organisaatio? Miten lie sitten MHY:ille suoraan tekevien korjuuyrittäjien tilanne ?

    Pohdin tässä vaan sitä, että jos ennakkoraivauksella saa motohomman helpommaksi, niin saattaa lopputuloskin olla parempi.

    Korpituvan Taneli

    77774444:
    ”Kyllä tukin laadun täyttävästä pöllistä kuuluu maksaa tukin hinta. Se on yhtiöitten asia minne tehtaalle puut menee. Jos menetellään jotenkin toisin on se ostotilanteessa ilmoitettava. Muussa tapauksessa syntyy kaupaan liittyvä petos. ”

    Joskus löytyy näistä ketjuista oikein helmiäkin. Sellainen oli tämän viestin viittaus kauppaan liittyvästä petoksesta.

    Nyt olisi mielenkiintoista saada oikein joltakin juristilta selvyys siihen että kuinka paljon kaupan yhteydessä myyjälle annettavat tukkien mitta ja laatutaulukot todella sitovat ostajaa?
    Onko todella niin että ostajaa voidaan syyttää petoksesta, jos kaikkea tukin laadun ja mitat täyttävää puuta ei ole tehty tukiksi?
    Oikeustapauksia asiasta, onko niitä? En ainakaan muista kuulleeni.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Hiluxmetsuri

    Tuossa Ammattimies toi yhden ihan perusasian keskusteluun. Mitkä ovatkaan tukkipuun kriteerit?

    Kuinka ne käytännössä todetaan kun puu liikkuu moton kourassa pari metriä sekunnissa ja ukkeli kahvoissa painelee nappeja eikä jokaista tikkua voi olla vahtimassa?

    Tämä kuitu-tukkikeskustelu ei taida koskaan oikein tulla valmiiksi ilman, että mo:lle annetaan riittävästi tietoa siitä miksi erilaisia päätöksiä katkonta- ja valintavaiheissa on tehty. Tieto lisää homman läpinäkyvyyttä ja olipa tulos sitten mikä tahansa, niin ainakin on dokumentit minkä mukaan päätökset on tehty. Niitä voi sitten yhdessä ihmetellä.

    Nuo dokumentit olisivat todennäköisesti myös todella oivallinen tietolähde omien kasvatusten aikaansaannoksia arvioidessa. Vähän niinkuin palautekeskustelu projektin jälkeen 🙂

    Väitän, että se joka visualisoi omassa moton hakkuuohjelmassa nuo mittaustulokset siten, että kuvassa on puu mittoinen ja sen vieressä ovat katkotut puut, on voittaja luottamuksen rakentamisessa. Kyse on ihan pienestä tietojen yhdistelystä. Käsittääkseni kaikki data on olemassa… Mä vaan taas nöösinä ihmettelen…

    Lisäjuttuna: kone on koko ajan yhteydessä verkkoon, miksei se voi lähettää mo:lle tietoja ihan reaaliajassa? Miksi mon pitää mennä koneelle anomaan tietoja ja häiritsemään ammattilaista. Miksi katkontatiedot saa vasta joskus ”sitten joskus”….

    tervas

    Petos tai ei, luottamukseen perustuu. Aukolla loppukesästä UPM jätti käyttämättä alle 430 mitat. Yhden käden sormiin mahtuva määrä oli sopimuksen kirjaimen täyttämiseksi. Varmasti tässäkin ketjussa mainittu kielto tehdä alle 430 mittaa oli päällä. Kuten arvata saattaa, m3 lähti enemmän kuin arvioitu mutta tukkia vähemmän. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! Tämäkin kokeiltu, sahojen kanssa ei koskaan valittamista, toiminta avointa.

    suorittava porras

    Tuota..se puu liikkuu jopa 5-6 metriä sekunnissa..
    Puiden yleinen laatu ja se , kuinka hyvin rungot ovat näkyvissä (se raivaus!) määräävät paljolti konemiehen ratkaisut apteerauksessa. Jos näkyvyys palstan puille ja kakarsittavalle rungolle on huono ja metsän yleisilme mutkainen , menee varmasti arvokkaampaakin ainesta jonkin verran kuituun laadun varmistamiseksi. Mitä parempi näkyvyys , sitä enemmän parempaa puuainesta saadaan oikeaan osoitteeseen eli tukiksi.

    Kun puita lähdetään valmistamaan pölkyiksi , on eri mittojen asiakaslähtöinen tarve se asia , joka määrää mitä katkotaan ja miten . Tätä varten koneille annetaan katkontatavoitteet eli ns hintalistat. Kone hakee automaattisesti niitä mittoja mitä on tilattu . Kujettaja ohjaa katkontaa ainostaan havaittuaan teknisiä puutteita valmistettavassa rungossa .
    Tilannetta voidaan verrata asiointiin kenkäkaupassa . Kun asiakas haluaa 45;t kengät , hänelle toimitetaan juuri ne , eikä 43:sia tai jotain muuta kokoa….tai puutavaralikkeessä: Kun asiakas haluaa 520 cm pitkiä 2X 4:sia , hänelle tuskin muut pituudet ja paksuudet kelpaavat , vaikka myyjä kuinka innokkaasti olisi tarjoamassa eri vaihtoehtoja . Tarve ratkaisee.Tietokoneella hyvinkin erilaiset tarpeet voidaan yhdistää toimivasi kokonaisuudeksi.
    Kun valmistetaan puutavaraa asiakkaiden toivomalla tavalla , saadaan jalosteista myös paras hinta , jolla puolestaan varmistetaan kyky maksaa puusta jatkossakin . Hävikki ja sopimattomat mitat ovat kustannuseriä , jotka aiheuttavat painetta laskea puun hintaa myöhemmin .

    Rivinelonen

    Eikös siinä harvesterissa jonkinlainen matriisi/ohjelma pyöri missä on eri mittoja ja rajotuksia esim kuinka paljon 37 tukkia saa tehdä? Jos noita lyhyitä mittoja saa tehdä vaan vähän, niin se on tavallaan aika hämäävää jos sitä ei tiedä.

    suorittava porras

    Päällekkäin on kaksi listaa. Varsinainen matriisi ja jakaumataulukko , jolla painotetaan haluttuja mittoja =nostetaan ”hintaa”. Jakauman toteutumista seurataan sahalla hyvin tarkasti . Noottia alkaa tulla , jos aletaan toimia ominpäin ja jakauma ei ala toteutua.

    Onhan noissa hienouksissa omat varjopuolensakin. Jos jotain haettua tavaralajia tietyissä mitoissa ei ala löytyä , käsketään siirtymään toiselle leimikolle , joka soveltuu paremmin kyseisiin tarpeisiin . Toisaalta leimikko voidaan keskeyttää hyvinkin lyhyellä varoituksella , kun tiettyä tavaraa on tullut riittävästi .Esimerkkinä tästä oli , kun kaveri soitti , että kerrankin pääsi kunnon leimikolle… ja kaksi tuntia myöhemmin samainen kaveri ilmoitti , että hakkuu on keskeytettävä , kun kiintiö tuli täyteen. Siitä sitten hallille uutta leimikkoa odottamaan…pariksi päiväksi.

    Hiluxmetsuri

    Kiitos Suorittavalle hyvästä tarkennuksesta ja vaivannäöstä asian selventämisessä.

    Asiakas on oikeassa silloinkin kun asiakas on väärässä. Tämä pätee metsässäkin.

    Homma oikeastaan palautuukin taas luottamukseen. Tää on mun mieliaihe, sorry vaan.

    Mikä on sitten luottamuksen osuus pätkinnässä? Ne se on justiinsa se, että ostajalla eli asiakkaalla ( tai ainakin ostaja edustaa asiakasta, joka voi olla vaikka Japanissa puutavaraliikkeestä suomalaista sahatavaraa ostava timpuri) on odotus siitä, että hänelle myydään juuri hänen tarpeisiinsa soveltuvaa tavaraa. Mo:n pitäisi siis tietää monta 520:sta ja 420:sta hänen tarjoamastaan erästä tulee. Tämä on olennaista siksi, ettei ostaja ostaisi turhaa tavaraa.

    Suorittavan kenkäesimerkki on hyvä. Jos tarttee 45 kumisaappaat ei osta kaupasta 44 ja 41 kumisaappaita saadakseen yhdet 45:t… :).

    No ehkä esimerkki on hiukka brutaali, mutta siltikin.

    Mutta mistä ihmeestä myyjä eli mo voisi tietää mitä hän on oikeasti myymässä? Mua ainakin kiinnostaisi tietää, että mitä mun metsässä kasvaa ihan sahatavaran tarkkuudella.

    Heitän siis samalla haasteen IT-guruille. Keksikää sellainen ohjelma, joka kertoo leimikon sahatavarasisällön jo ennenkuin mitään on sahattu. Kyllä menisi kaupanteko mielenkiintoiseksi.

    Mettämies

    Moto hakkaa katkonnanohjaustiedoston perusteella, jota matriisiksikin kutsutaan, motoyrittäjä hakkaa tietysti yhtiön toimittamilla mitoilla.
    Puukohtaiset katkonta ja pituus/paksuus tiedot on moton runkopankissa, mutta niitä ei niin vain yhdessä ihmetelläkään, vai onko joku joskus saanut puukohtaisen datan ?
    Runkopankin tiedoista löytyy tieto jokaisen hakatun puun profiilista ja tietääkseni ainakin Ponsselta löytyy simulointiohjelmat, joilla hakkuu voidaan simuloida uudelleen.

    Tästä päästäänkin sopivasti seuraavaan ongelmaan: metsiämme hakkaavat tietokoneohjatut koneet, mutta hakkuusopimuksemme ovat jäänteitä viime vuosisadalta. Tämänpäivän sopimukseen pitäisi sisällyttää koneen käyttämä katkontamatriisi, hakkuukuviokohtaisesti.
    Kukahan tätä asiaa lähtisi ajamaan, että se saataisiin vallitsevaksi käytännöksi ?
    Eli nuo Hiluxmetsurin toivomat asiat ovat jo tätä päivää, mutta ne pitää sisällyttää sopimuksiin ja saada mo:n käyttöön.

    Pinolla on nyt laukannu sen verran ukkoja että virhe on todellinen, kyse ei ole alle 430 mitoista.

    Onko kukaan koskaan pyytänyt lain mahdollistavaa virallista mittausta:
    http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130414#Pid1927768

    kuusessa ollaan

    Siinä vaiheessa kun järki voittaisi ja siirryttäisiin pystykaupoissa runkohinnoitteluun, eli puuston järeys määräisi hinnan, oltaisiin paljon lähempänä molemminpuoleista oikeutta.
    Nythän jo tavallaan näin toimitaan, sillä järeästä tukista helposti maksetaan ”boonusta” ja pikkutukki/parru on lähellä kuidun hintaa.
    Koneeltahan on mahdollista saada sitten esimerkiksi laatutyvien tai muiden erikoispuiden kappaleet selville ja sitä kautta voitaisiin hintaa nostaa niiden mottien kohdalta laadun perusteella?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 222)