Olisiko niin yksinkertainen asia, että merkkiaine pilli on ollut tukossa?
Jaa mutta silloinhan ne kuitenkin tulisivat moton listalle tukkeina, joten ei kelpaa tuokaan selitys. Tukkejahan oli liian vähän nimenomaan motolistassa.

Ei tuo nyt ihan tavallista ole, mutta tälläiset tapaukset korostavat valvonnan merkitystä.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Sitä ihmettelen, että jos on tarkoitus ollut tukkia kuiduksi tehdä niin miksi on ajettu tukin mittaan. Leimaus selosteessa on aina kyseessä vain arvio, mikä voi heittää reilustikkin. Pinonpäästä katsomalla ei voi sanoa onko kyseessä tukki. Eri asia on jos runko on kokonaan nähtävissä ja pyöritettävissä. Onneksesi jokaikinen hakattu puu löytyy koneelta sekä se millaista tavaraa siitä on tehty, järeydet ja pituudeetkin pölkylleen.
Mikäli kyseessä on ollut ammattitaitoinen konemies niin epäilen laatuvikaa, havutukista kun on olevinaan pulaa tällähetkellä.

Tuo oksa kasojen yliajaminen on selvä ja jokakerteinen juttu. Hakkuukone pui ns. allensa koneiden kantavuutta lisäämään. Ei motolla hakatuista latvuksista juuri jää polttopuuta.

Ei kukaan ole niin tyhmä, että jättää kuidun tekemättä puhumattakaan piilottamisesta. Miettikää hieman, pölli on jo kourassa ja käytännössä tehty eli kustannus on jo syntynyt. Tekemättä jättämisellä konemiehellä jää taksa saamatta, yhtiöllä pölli ja rungonjäreys alenee, eli hakkuutaksa kasvaa. Eli kuluja niin tekijälle kuin ostajallekkin.

Vertailin syksyllä erään sahan ja erään konsernin tukkisantoja suunnilleen samanlaisista männiköistä. Tulokset: saha 85%, konserni 79%. Ero selittyi pääosin sillä, että konserni noudatti tarkoin laatuvaatimuksia. Siis pui lengot tyvitukit kuitukasaan. Sahalle kelpasi lenkokin tyvi, kun puun laatu oli muuten hyvä. Konserni oli tarkkana, sillä vielä ajokoneen kuski oli havainnut jonkun lengon tyven. Keskustelin kummankin ostajan kanssa ja he myönsivät tilanteen olevan tämä.

Kahtena aiempana kertana konsernin tukkiprosentti oli ollut 83 %. Joskus jopa suurempi.

Selvähän se on, että tilanne täytyy selvittää. Toisaalta tilanne on, kuten edellä kerroin, että lenkous ja sen trkka huomioonottaminen vaikuttaa paljonkin asiaan.

Juuri tälläisistä syistä hakkaan omat pienet uudistusalat hankintana. Ei siksi että voisi piilotella lenkuroita tukkeja pinoihin, vaan siksi että tukin ja kuidun jako tulee tarkemmin suoritettua.

Moni muutoin unohtaa sellaisen asian uudistushakkuiden hinnoitteluissa, että katsotaan vain hankintatukin minimaalista hinnaneroa pystykauppaan. Todellisuudessa kun uudistusaloilta syntyvän kuidun hinta on se tuplasti korkeampi , eli uudistusalojen järeämmän kuidun teko tuo kivasti tekopalkkaa. +Jako menee tarkemmin.
Monesti ihmettelen sitä, etteivät isännät hakkaa uudistusalojen kuiturunkoja hankintana pois ennen varsinaista hakkuuta…yhtiökin mieluusti ostaa puhtaan tukkileimikon ja maksaa helposti paremman hinnan. Samalla tulisi kerättyä ne polttopuutkin helpommin kuin moton tekemistä oksakasoista repimällä.