Mettämies, suuri kiitos että olet tarttunut aktiivisella otteella tähän asiaan ja nostanut sen esille. Tässä on mielestäni ainesta Vuoden Metsäteoksi.

Kokemattomuuttani olen elänyt harhakuvitelmassa, että ostotarjouksissa mainitut katkontamitat ovat sitovia. Luulen kuitenkin etten ole ollut ainoa, koska monet kollegat ovat painottaneet myyntipäätöstä tehtäessä että kokeneet myyjät kiinnittävät erityisesti huomiota katkontapituuksiin. Koska ostajilla on käytössä hintalistat (joiden katkontaohjeet voivat olla aivan jotain muuta kuin sopimuksessa olevat), ei ostotarjouksessa olevia katkontaohjeita voi käyttää perusteena myyntipäätöstä tehtäessä. Jäljelle jäävät oikestaan vain kuutiohinnat, jolloin tilanne on aika kestämätön. Kahdesta pilkulleen samanlaisesta tarjouksesta voit saada aivan erilaisen tuloutuksen, koska ostajat A ja B käyttäisivät todellisuudessa erilaisia hintalistoja. Mutta tätä et voi saada ostotarjouksesta selville.

Metsälehdellä on muistaakseni käytössään lakiasioita tunteva taho, mitä hän mahtaisi sanoa tästä katkontamittojen vapaasta soveltamisesta?

Täällä ainakin pikkusaha perustelee katkonta ja laatukriteeriensä höllentämistä omissa hakkuissaan, verrattuna vierastoimituksiin, juuri sillä että kuitu on heille huono bisnes. Tämä ei tietysti merkitse sitä että myyjä voisi olla huoleton. Voihan sitä suosia pikkutukkia tukin kustannuksella tms.

Venäläisen puun hintoja on tähän turha sotkea. Kotimaassa niitä hintoja ei makseta, ettei hintaso nouse päähankinta alueella. Venäjälle on vara kyllä maksaa ylihintaa, että saadaan Suomeen ylitarjontatilanne aikaan.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Tuskinpa huonolaatuisen tukin sahaaminen on kannattavaa liiketoimintaa. Lienee kanntavampaa myydä kuitupuuta pienellä katteella tai nollatuloksella kuin tehdä tappiota huonojen tukkien sahauksella…

Puukaupoissa ei ole syytä paniikkiin , eikä pelkoon epärehellisyydestä . Puun nopeat liikkeet katkaisuhoidon jälkeen ihmetyttävät monia . Metsäyhtiöt sinnittelevät toiminnassaan pienillä pystypuuvarannoilla ja varsinkin korjuuolosuhteiden käyminen epäedullisiksi saa puun liikkumaan entistä kiivammin sieltä , mistä sitä voidaan korjata ja kuljettaa .

Katkontaohjeet ovat myös kokemuksieni mukaan vakiot pärstäkertoimesta riippumatta kunakin ajankohtana . Tarve ratkaisee , mitä katkotaan ja miten . Tähän asiaan olen kiinnittänyt erityistä huomiota , koska tunnen jonkinmoista lukkarinrakkautta metsänomistajien edunvalvontaa kohtaan . Tämä siksi , että olin aikoinaan aktiivisesti mukana mhy:n toiminnassa .

Vaihtelevat olosuhteet ja kirjava puiden tekninen laatu aiheuttavat joskus epämiellyttäviä yllätyksiä tavaralajien suhteisiin . Monet reissut olen joutunut tekemään sahoille ja vaneritehtaille laatukoulutuksen merkeissä . Selkeästi on käynyt ilmi , että mitä tahaansa roskaa niihin laitoksiin ei oteta vastaan . Monelle metsänomistajalle suosittelisin samoja opintomatkoja , jos niihin on suinkin tilaisuus osallistua .

Jos hakkuuta halutaan oikeasti valvoa , on leimikkoon tutustuttava huolellisesti ennen hakkuuta . Mahdolliset puutteet hakkuussa ja katkonnassa on helpointa havaita , kun hakkuu on käynnissä ja paljon valmistettua on puuta levällään . Puutavaravarasto on mahdollisimman huono paikka työn laadun määrittämiseen , varsinkin , jos osa puista on jo kuljetettu pois. Epäilyksiä , oikeita tai vääriä , on mahdotonta näyttää toteen enää siinä vaiheessa . Esimerkkitapauksessa jälkilypsy näyttää kuitenkin onnistuneen kaavalla kirkko keskelle kylää.

En missään nimessä halua vähätellä asiaa , mutta en hyväksy turhaa asian paisutteluakaan.

Yksi kysymys on vielä pyörinyt mielessä. Mittaustodistuksen liitteeksi pitäisi olla saatavissa taulukko , josta ilmenee , mihin läpimittaluokkiin puita on katkottu. Tukithan oli ajettu jo pois , mutta listassa kyllä näkyy , onko läpimittaluokka 16 cm ollut kuusen osalla käytössä .

Nythän on pöyhitty vain kuitukassa , josta on löytynyt muutama tukkiläpimittainen kuitupölli , tyveltään 20 cm.
Se ei nimittäin suoraan tarkoita sitä , että tukia ei olisi tehty tuota läpimittaa pienempään läpimittaan. (sama männyn kohdalla) . Lyhintä tukkipituutta ei välttämättä aina ajeta minimiin . Latvaltaan minimitukki voidaan tehdä myös pidempänä . Minimipituuden ja minimiläpimitan yhtäaikainen tavoittelu voi johtaa tilanteeseen , että mennään läpimittarajan alle , jolloin tärväytyy pitkästi tukkiläpimittaista tavaraa kuiduksi. Viimeisen tukin katkaisussa pitää olla useamman pituusluokan pelivara , varsinkin nopeasti kapenevalla puulla.

..siis löytyykö tukkilistassa minimiläpimittaluokkaan katkottuja pölkkyjä? Jos niitä on , on erittäin todennäköistä , että paksut pölkyt kuitukasassa ovat joutuneet sinne heikon teknisen laadun perusteella. Mutka , varsinkin pöllin latvassa , voi olla lajisiirtymän syy.