” VOIHAN se teoriassa sitäkin olla. Kummallista kun ei ole sattunut kohdalle juuri sellaista metsänomistajaa viimeisenä kymmenenä vuotena, joka olisi valittanut että kuitua ei ole tehty rungosta loppuun asti. ”

*** Tanelille täytyy itse todeta,että ainut selkeä tapaus on itsellä käynyt ns. ainespuukaupassa eli runkohinnoittelussa. Siinä Wersolla jäi kyllä latvat hiukka vajaasti tehdyiksi. Osittain kauppatapa selittänee asiaa,tosin asiallistahan se ei ole. Sain kyllä asian ostomiehen kanssa sovittua ja vähän häpeissäänhän se oli,syystäkin. Mutta kuten sanottu,virheet tunnustaen ne voi anteeksikin saada ja kauppasuhteisiin ei pysyviä vaurioita silloin synny.

Joskus yhteys hidas mokkulalla ja kun lähetä kentää painelet useammasti niin toistoa saattaa tulla.Äskettäin taisi Antonilla olla peräti 7 kertaa,taisi palstanpitäjä aikanaa vähentää ylimääräiset.

Mettämies:
””yhtiön ostomies oli tapahtumasta ihan pihalla, ei osallistunut neuvotteluihinkaan, vaikuttaa et asiat on koplattu jossain ylempänä.””

Hintalistat rakennellaan kunakin hetkenä vallitsevan tarpeen perusteella . Jos kauppa tehdään tänä vuonna ja puut katkotaan pahimmillaan vasta kahden vuoden kuluttua , on katkonnan tarpeiden ennustaminen lähes mahdotonta . Ostomiehet eivät puutu apteeraustaulukoiden laatimiseen millään muotoa. Tämän vuoksi he ovat oikeasti ihan pihalla koko asiasta . Koneenkuljettajakin tekee työnsä niillä asetuksilla , jotka hänen koneeseensa sähköisesti lähetetään. Niihin ei ole lupa puuttua .

Tuo 20 sentin läpimittaraja jäi minuakin vähän vaivaamaan . Ettei vain olisi ollut kyseessä sopivasti vajaalaatuinen metsä tukkipuun osalta . Tällöin onkin otettu päätavaralajiksi hiukan väljempien laatukriteerien sorvitukki (eräs tätä jo epäili). Lajisiirtymä kuituun olisi kenties ollut vielä suurempi , jos olisi jouduttu tekemään järeämmistä rungon osista kuitua.
Nämä ajatukset heräsivät katsellessani ”katastrofikuusikon” 3 metrin kuitujen kasaa läpim. yli 16 , vaan ei 25 cm. Puut olivat tyveltään kohtalaisen järeitä , mutta mutkat ja haarat kolmen metrin välein pakottivat tekemään niistä ” kolmosen” kuitua. Epäedullisen runkomuodon takia puista ei voinut tehdä edes sorvia.

PS.Ette taida monikaan muistaa, että 90-luvun puolivälin villeinä vuosina oli hetkiä, jolloin latvaläpimitaltaan yli 35 ja tyveltä 50 cm:n pölkyt tehtiin ylisuurina kuiduksi! Myöhemmin tilanteen pelasti sorvitukki , jota voitiin tehdä paksummastakin puusta ja jopa vain 260cm pituisina pölkkyinä. Pölkyn latvaläpimitan tuli kuitenkin olla yli 25 cm.

Muistan jopa hakkuita joissa ei vaivattu motoa juurelle ollenkaan vaan vedettiin vasta siitä korkeudesta poikki josta alkoi kelvollinen tukintekoalue rungosta. On varmaan eräs ala Noormarkussakin edelleen aika kornin näköinen kun vanha metsäfirman uskollinen työläinen lihotti kuusikkoaan ylpeänä tosi järeisiin mittoihin. En tiedä kuinka ylpeä oli sitten kun näki hakkuun jälkeiset. Toivottavasti ei käynyt lainkaan.

Itsellä on yksi nurkka jossa on runsaasti vastaavaa kuivaoksaista välitukkia tarjolla…tasavahvaa niiden osalta ja tyvet pystykarsittu.
Tarkoitus tulevaisuudessa myydä tyvet yhtiölle ja sahata välitukeista pelkkahirsiaihiota kuorittuna kuivumaan. Oksaisesta hirrestä tulee elävän näköistä piilopirtin seinää, latvapölkyistä kurkihirret ja tuppeensahatuista pinnoista välikatto.