Johtuen verottajan ”ulosmittaamasta” varallisuuserästä (kutsutaan veroksi) vielä kasvavan ns päätehakkuuikäisen metsän realisointi on kannattamatonta.
Yli satavuotiaankin puuston arvokasvu on luokkaa 2 %/vuosi. Lisäksi kuutiohinnoilla on taipumus nousta, ehkä jopa 3 %/vuosi.
Kun metsä realisoidaan ja sijoitetaan uuteen kohteeseen jäljelle jäävä raha, niin sijoitettavaksihan jää verotuksen jälkeen jotain 82 %:n ja 68 %:n väliltä.
Tälle uudelle sijoitukselle tulee saada merkittävästi kovempi tuotto, että pienentyneellä pääomalla nettovarallisuusarvo pystytään palauttamaan. Esimerkiksi kymmenen vuoden tarkastelussa tuotto pitää olla jopa 4 %-yksikköä korkeampi kuin realisoidun metsän eli yli 6 % tai jopa lähes 10 %.
Kun metsäteollisuudelle on asetettu viime aikoina lisärasitteita verojen yms. muodossa, niin olisi kohtuullista keventää puunmyynnin verotusta. Ehdotus/esitys: Esimerkiksi päätehakkuuikäisiä leimikoita voitaisiin realisoida verotta vaikka seuraavat 10 vuotta.