Keskustelut Puukauppa Tukkimetsän realisointi kannattamatonta

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 33)
  • Tukkimetsän realisointi kannattamatonta

    Johtuen verottajan ”ulosmittaamasta” varallisuuserästä (kutsutaan veroksi) vielä kasvavan ns päätehakkuuikäisen metsän realisointi on kannattamatonta.
    Yli satavuotiaankin puuston arvokasvu on luokkaa 2 %/vuosi. Lisäksi kuutiohinnoilla on taipumus nousta, ehkä jopa 3 %/vuosi.
    Kun metsä realisoidaan ja sijoitetaan uuteen kohteeseen jäljelle jäävä raha, niin sijoitettavaksihan jää verotuksen jälkeen jotain 82 %:n ja 68 %:n väliltä.
    Tälle uudelle sijoitukselle tulee saada merkittävästi kovempi tuotto, että pienentyneellä pääomalla nettovarallisuusarvo pystytään palauttamaan. Esimerkiksi kymmenen vuoden tarkastelussa tuotto pitää olla jopa 4 %-yksikköä korkeampi kuin realisoidun metsän eli yli 6 % tai jopa lähes 10 %.
    Kun metsäteollisuudelle on asetettu viime aikoina lisärasitteita verojen yms. muodossa, niin olisi kohtuullista keventää puunmyynnin verotusta. Ehdotus/esitys: Esimerkiksi päätehakkuuikäisiä leimikoita voitaisiin realisoida verotta vaikka seuraavat 10 vuotta.

  • Itäsuomen Antti

    Ai siis metsäteollisuuden rasitteet huojennetaan puunmyyjän pussiin. Saahan sitä aikainenmies vaikka hapattaa kuusikkosa pystyyn. Ei sitä ole PAKKO myydä

    Eikö parempi olisi kompensoida vaikka korjuu ja kuljetuskustannuksia rahti kannolta loppukäyttäjälle on aikasta iso erä.

    Metsuri motokuski

    Ilmeisesti laskelma lähtee siitä että lahon tai sairauden osuus metsässä ei lisäänny. Mutta sehän on vain harha. Kun puu saavuttaa päätehakkuuiän alkaa laho ja sairaudet lisääntyy. Jolloin metsän tuotta alkaa menemään negatiiviseksi. Kai se on niin että oikea-aikainen myynti ja uudistus tuo parhaan tuoton kuitenkin.

    Hiluxmetsuri

    Ei syytä huoleen, Suomen Pankin laskelmien mukaan veroasteemme on julkisen sektorin suuruuden vuoksi tuota pikaa n. 55%, joten tervetuloa vaan torppariksi…

    Korpituvan Taneli

    Eikö nimimerkki TTL oppinut mitään edellisestä verosekoilusta????
    Sillähän saatiin vain puukauppa sekaisin ja ostajat ulosmittasivat hinnanalennuksilla joka sentin ja vähän enemmänkin. Metsänmyyjälle jäi vain paskaiset paperityöt siitä ”veronalennuksesta”.

    Veroja toki voitaisiin alentaa, mutta maltillisesti ja pysyvästi. Helpotuksia esim. sukupolven vaihdokseen voisi verottajalta toivoa. tai jotain muita PYSYVIÄ helpotuksia.

    Itse olisin valmis käymään kauppaa metsänhoidon kemeroista, kunhan annettaisiin pysyvä veroprosentin alennus.

    Itse asiaan. Tukkimetsän päätehakkuun kannattavaisuutta ei voi laskea noin. Ensinnäkään päähakkuukypsässä metsässä ei ole nettokasvua loputtomiin, vaan siellä alkaa poistuma ylittämään kasvun.
    Et ottanut myöskään huomioon sitä että se taimikkokin tuottaa koko ajan lisäarvoa metsäpalstalle.

    Moto töihin vain!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    TTL

    Esitän asian hieman toisin.
    Valmiin tukkimetsän hoidossa esimerkiksi kymmenen vuoden aikaperiodi ei ole mitään. Puu kasvaa Etelä-Suomessa aina 200-vuotiaaksi. Tietysti, jos haluaa optimoinnin suorittaa tuhansien vuosien jaksoissa tilannetta voi tarkastella hieman eri tavalla.

    Mutta:1) Realisoit 100-vuotiaan metsän ja saat 100 rahayksikköä. Verojen jälkeen on 70. Jos sijoitat nämä 70 yksikköä kymmeneksi vuodeksi esim 5,0 %:lle (3,5 % netto), niin sinulla on 98,7 rahaa.
    2) Annat metsän kasvaa ja arvokasvu on 2,0% vuosi sekä puunhinta nousee 3,0% vuosi. Tällöin kymmenen vuoden kuluttua potti on 162,9 rahaa. Tästä verot pois niin jää 114,0 rahaa (tämä siis nettona, mutta kasvu jatkuu….).

    Perusajatukseni oli, että varallisuuserien turha siirtely aiheuttaa tuottavan pääoman vuodon veroina.

    Tietysti, jos puusto jostakin syystä lahoaa tai on muita tuhoja, niin realisointi on syytä tehdä heti.

    Gla

    Laskelmia voi tehdä niillä lähtöarvoilla, joihin uskoo. Itse en luota kuutiohintojen nousuun. Puuston varttuessa noin kyllä tapahtuu, mutta se on sisäänrakennettuna jo arvokasvussa.

    Verohelpotuksiin tai muihin markkinoita sekoittaviin toimenpiteisiin puun myyntiin liittyen ei pidä missään tapauksessa nyt sekaantua, kun markkinat toimivat historiallisen hyvin.

    metsänvartija

    Setelissäkin lukee kuka rahat omistaa. Ennen omistaja oli Suomen Pankki, nyt Europankki.

    Sinne Eurooppaan ne rahat sitten kuuluu.

    Rahat ovat vain kierrossa, tänne Pohjolan perukoille ei jää juuri mitään.

    Suomen teollisuus on ajettu alas, palveluyhteiskuntahan ei juuri mitään tuota. Kiitos poliitikkojen vallitseva ympäristö on se mikä se on. Kaikki loppuun verotettu, asunnoista lähtien.

    Korpituvan Taneli

    Kyllähän mänty ainakin kasvaakin 200 vuotiaaksi jonkin verran, mutta tuottaako MÄNNIKKÖ satavuotiaana enää arvokasvua onkin jo toinen juttu.

    Jos on kyse puistikosta mökin ympärillä, niin antaa kasvaa vaan. Korjataan yksitellen ne kelopuut, tai annetaan niidenkin olla, jyhkeitä kun ovat.

    Satavuotias männikkö on yleensä vähän eri-ikäinenkin, joten siellä taatusti alkaa ilmenemään pystykuiviakin, joiden kuutiot voidaan katsoa menetetyiksi. Nettokasvu on siis joko niukka tai miinuksella.
    Järeytyminen ei enää siinä vaiheessa muuta oleellisessa määrin latvakuitua tukiksi, joten sieltäkään ei tule apua. Päinvastoin, jos kasvu on sen sata vuotta ollut hyvää, niin tyvet alkavat olla niin järeitä että ainakin sahat vierastavat niitä. Jos muutama tyvi menee tämän takia kuituun, niin siinä sitä ollaan sitten sen arvokasvun kanssa.

    Tuollainen metsä on ”kipattava nurin” niinkuin täällä eräs nimimerkki sanoo.
    Ei maanviljelijäkään jätä parasta ruistaan syksyllä sen takia pystyyn että siitä saatavasta tulosta pitää maksaa veroa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Glan ja Tanelin linjoilla ollaan ja tuollainen turha pessimismi jota metsänvartija ruokkii saattaa olla seurausta juuri metsien pihtailuhalukkuudesta. Kun ei realisoida rahaksi on jo pienikin kuluerä kuten kiinteistövero kohtuuttoman tuntuinen. Metsiä kuuluu ”kipata nurin” ja laittaa eurot kiertämään. Nyt siihen on erinomainen tilaisuuskin kun puumarkkinat toimii ja puu tekee hyvin kauppansa aivan kelpo hinnallakin. Ei kannata nähdä nälkää vaan ruokkia muitakin kuin ”salpietaroira” niitä kuusia.

    MJO

    Johtuen verottajan ”ulosmittaamasta” varallisuuserästä (kutsutaan veroksi) vielä kasvavan ns päätehakkuuikäisen metsän realisointi on kannattamatonta.

    Kaikista myyntivoitoista joutuu maksamaan veroa. Valitettavasti.

    Yli satavuotiaankin puuston arvokasvu on luokkaa 2 %/vuosi.

    Tai lahoavalla kuusikolla -2%.

    Lisäksi kuutiohinnoilla on taipumus nousta, ehkä jopa 3 %/vuosi.

    Toive unta.

    Kun metsä realisoidaan ja sijoitetaan uuteen kohteeseen jäljelle jäävä raha, niin sijoitettavaksihan jää verotuksen jälkeen jotain 82 %:n ja 68 %:n väliltä.

    Muuttuuko tilanne, vaikka siirrät hakkuuta 20 vuotta? Verot odottavat joka tapauksessa. Niitä pääsee pakoon ainoastaan lahottamalla metsän pystyyn.

    Lisäksi 20 vuodessa uusi taimikkokin on hyvää vauhtia lähestymässä ensiharvennusta ja uusia myyntiveroja.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 33)