› Keskustelut › Puukauppa › Tukkien latvaläpimitta18 senttiin

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 178)
1 2 3 … 6 7 8 … 16 17 18
  • Jätkä pätkät 29.12.2015, 14:46

    Tähän asti on oltu uskossa, että kulotus vähentää huomattavasti pintakasvillisuutta muutaman vuoden ajan.
    Se, että Harjavallassa metsät menehtyvät, johtuu pitkälti siitä, että teollisuuden päästöjen laskeumat ovat myrkyttäneet siellä kaiken, myös ihmiset.
    Kulotuksessa poltetaan kuntasta mielellään noin puolet, jolloin samalla palaa myös heinät ja siemenet. Jos kuntta palaa kokonaan, menee alue ”nilelle”, jolloin se on kuin vanha hietakuoppa.

    Reijo Lahtonen 29.12.2015, 21:40

    Tervehdys
    Vuosi vierähti yllättävän nopeasti. Sen verran osimoilleen on aikaa kun viimeksi vierailin näitä sivuja katsastamassa. Melkoisen neutraalina käypi keskustelu – silmämääräisesti tutut nimimerkit pitävät keskustelua yllä. Mukava, että intoa mielipiteiden purkamiseen löytyy.

    Olen tutkiskellut kuluneen vuoden aikana metsäasioita monelta kantilta – tuo tukkimitan muuttaminenhan on sopimusasia, josta topakasti puoliaan pitäen – kaikki osapuolet saavat hyötyä. Tavaralajien vähentymisen myötä moto- ja ajokonekuskin homma helpottuu – pölliauto selviää vähemmällä lajittelulla jne jne.

    Ihmettelin noita maastullissa olleita hintaesimerkkejä – nehän on tehty vähän omituisesti. Tiirolan Mikko kertoi FB:ssa hinnoitteluesimerkkien perustuvan nyt voimassa oleviin keskikantohintoihin. Tokihan katkonnan muutos aiheuttaa tarkastelutarvetta myös yksikköhintoihin. Eikö totta?

    Vai ollaanko jo matkalla runkohinoitteluun? Silloinhan puun voisi toimittaa kuten maailman yleisin tapa on, kokorunkona. Tällöin katkonta tapahtuu jalostajan tontilla – juuri sellaisissa pätkissä kuin jalostusketjun loppupäässä oleva kuluttaja – tai hänelle jalostettu tuote edellyttää. Näin ollen moton automatiikkaa voisi muuttaa aika paljon yksinkertaisemmaksi – halvemmaksi.

    Tuleva vuosi näyttää mahtavalta – jopa liian hyvältä vallitsevaan teolliseen yleisilmapiiriin verrattuna.

    Koitetaan kuitenkin kestää hyvätkin vuodet 🙂

    Pakkasen mutta lumettomuuden keskeltä Muuramesta

    – Lahtosen Reijo

    PS. Mitäpä arvelette, kauanko menee siihen, että konenäkö ja digitalisaatio saavat aikaan sen, että nykyisen moton kaltaista suuren pääoman kapistusta ei metsässä tarvita?
    Paperitehtailta tuttu konenäkötekniikka pystyy sekunnin tuhannesosassa hahmottamaan saman minkä ihmissilmä tunnissa jättää havaitsematta. Olisikohan tästä avattava oma keskustelunsa?

    jees h-valta 30.12.2015, 08:09

    Reijo meinaapi että konenäkö korvaa moton??
    En aivan ymmärrä mutta toki asiasta voi ottaa keskustelua miten sovelletaan moton monipuolinen tekniikka konenäön hallintaan. Ja miten se jota itsekkin olen aikanaan ehdottanut halventaisi metsätekniikkaa?
    Ropotiikka ja sen ”etiäiset” on itellä ollut pitkään jo lähes unissa mutta ei niistä piruista halpoja saa tekemälläkään.

    Korpituvan Taneli 30.12.2015, 08:33

    Katsoppa Jees tuonne koneitten puolelle, siellä Lahtonen on tehnyt ihan mielenkiintoisen keskusteluavauksen aiheesta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pete 30.12.2015, 09:32

    Moto muuttuu ratkaisevasti edullisemmaksi rakentaa kun kuljettajaa ei tarvitse enää huomioida. Ohjaamo ja jatkuva tarve parantaa kuljettajan työskentelyolosuhteita on johtanut siihen, että ”kuljettajan osuus” moton kokonaishinnasta on varmaan jo puolet. Painoakin tulee useita tonneja ja painopistettä se koppii krottaa myös ja se taas johtaa isompiin pistekuormiin maastossa kun kone kuitenkin heiluu. Konenäkö ja robotiikka tulee varmasti metsätyöhönkin. Käytännön työhön sitä sovelletaan varmaan ensin puhdasoppisissa plantaasiolosuhteissa. Ei robotiikka ammattikuskia varmaan kuitenkaan korvaa kuin aikaisintaan 15-20v päästä?

    jees h-valta 30.12.2015, 09:37

    En aivan noin pitkään siirtymäaikaan usko kun Pete meinaa. Kyllä on aivan muutaman vuoden sisään ensimmäisiä protoja metsässä häärimässä meidän maaperälläkin. Autothan kulkevat jo ilman kuljettajaa ja siihen veikataan yleistymistä jo alle kymmenen vuoden sisään.

    Jätkä pätkät 30.12.2015, 10:24

    Toki itseohjautuvat koneet tulevat ennemmin ja hyöhemmin. Uskon, että konenäkö voittaa huonon kuljettajan mennen tullen ja robotti – hakkuukone toimii 24 / 7 automaattisesti, käyden vain kerran vrk säiliöautolla.
    Se toki pystyy valitsemaan oikeat ajolinjat ajokoneellekin, eikä eksy naapurin puolelle pimeässäkään.
    Arviot kuljettajan ohjaamon painosta ja hinnasta menevät kyllä yläkanttiin. Loppujen lopuksi sen hita taitaa jäädä pariinkymmenee tuhanteen, eikä painoa kerry yhtä tonnia enempää.
    Suurin piirtein nykyistä vastaava tekniikka on kuitenkin asennettava koneeseen, on siinä kuljettajan paikkaa tai ei.

    kuusessa ollaan 30.12.2015, 11:22

    Ja konenäkökö sitten ratkaisee sen, ettei ketään ole metsässä? Mitens hyvinkin yleiset huoltotilanteet ja remontit…kuskit kuitenkin tekevät ne, en ihan heti usko kehitettävän metsässä vikaantumatta toimivaa konetta. Sitten ramppaa ihan sama kaveri korjaamassa konetta, joka voisi sitä myös ajaa.

    Se, mitä konenäkö tuo jo lähivuosina metsään, on kuljettajan työtä nopeuttavat avut, kuten näköön perustuva apteeraus ja harvennustiheyden neuvonta-apu.

    Pete 30.12.2015, 13:53

    Jätkät pätkät, laskepas mihin kaikkiin ratkaisuihin se vaikuttaa, että sille silmäparille ja käsiparille koitetaan rakentaa nykyaikaista toimistoa vastaavat olosuhteet. Kustannukset eivät synny pelkästään taivutetusta ohutlevystä…

    jees h-valta 30.12.2015, 18:17

    Kyllähän se moton ohjaamo keskihintaisen auton arvoinen noin on. Toki siihen vaikuttaa myös valmistussarjojen pienuus autoon verrokkina. Jos niitä tehtäisiin samoin liukuhihnamaisesti olisi varmasti puolet nykyarvostaan.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 178)
1 2 3 … 6 7 8 … 16 17 18