Puuntakaa vaihteeksi yliyltiöoptimismia joka taitaa olla enemmänkin yliyltiöhaave koska omat metsätalouden elkeet eivät sellubuumia ja sen seuraamuksia taida kestää.

Jesse ei näytä edelleenkään muistavan sitä metsätalouden perusasiaa, että tukipuusta voi aina tarvittaessa tehdä kuitua, mutta kuitupuusta ei voi tehdä tukkia.
Jesse ei tainnut vielä silloin olla näissä kuvioissa mukana, kun kuusitukkia meni kuiduksi oikein laajassa mittakaavassa 80-luvulla. Tosin puunmyyjä sai aina niistä tukin hinnan.
Toki samaa on tehty ajoittain myöhemminkin.

Muutamia hajahuomautuksia keskusteluun.
– Meillä on voimassa mittauslaki joka kertoo että tukkien ja muuntin puutavaran paksuus mitataan kuoren päältä.
– Mittauslaki ei kerro mikä on tukin minimikoko, se on markkinakysymys.
– Sellupuun hinta ei tule oleellisesti nousemaan, ei herrat niin tyhmiä ole että hinnannousun aiheuttaisivat. Hyvä jos ylitarjonta loppuisi ja tulisi sellupuulle vakiintuneet markkinat.
– Historia osoittaa että puulla on ollut aina kaksi käyttökohdetta rakennuspuu ja polttopuu. Kaikki muut puun käyttömuodot ovat olleet sitten enemmän tai vähemmän aikaan sidottuja.
– 80-luvulla hakattiin todella mahtavat määrät tukiksi ostettua kuusta selluhakkeeksi. Mäntyä vain marginaalieriä, sinistyneitä yms.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Kova on usko selluuskovaisella jeesellä. Onhan noita sellukattiloita pytytelty ja romutettu jo iät ajat ja aina tasasen varmasti sellupöllin realihinta on vaan alaspäin lasketellut.
Muuten älä pety kun huonohkosta aluskasvos kuusikosta alat nopsalla kaavalla sellupuuta kasvattaan… itku voi päästä Jeeseltä kun parin kolmen kesänpäästä käyt katsomassa kuusia joittenka kasvu on pysähtynyt valosokkiin.

” RE: Tukkien latvaläpimitta18 senttiin
Siinä hatelo on oikeassa että markkinat sen lopullisesti määrittää mistä minimistä katkonta tehdään. Sen vuoksi ne varmaan odottavatkin kollektiivista päätöstä. Uskon että pienetsahat eivät siihen lähde, koska he voivat tehdä kannattavaa kauppaa pienemmilläkin mitoilla.

Tuo on mielenkiintoinen tuo tukin laatuluokitus kolmeen luokkaan. Yhdelläkään työnantajalla jolle minä olen hakannut ei noita laatuluokkia ole ollut joista jätkä mainitsi. Uskon että aika vähän kuitenkin noita laatuluokkia käytetään. Ehkä ne sen luokituksen sitten tehtaalla tekee mutta harvoin ihan metsässä sitä on tarvinnut pohtia.
Lähetetty: 3 h, 49 min sitten ”
Jos noin on, niin en yhtään ihmettele sahatukin huonoa hintaa. Motokuski ja -kone tekee niin paljon hallaa nimenomaa mäntytukkileimikoissa, että metsurille kannattaisi maksaa kaksikymppiä tukkimotilta, jos hän osaa katkoa tukit oikein.
Vanha sääntö on ollut iät ja ajat, että ”Laadusta poikki”, eli tarkemmin : kun laatu muuttuu, sen alapuolelta pokki!

Sahalla lajittelijat katkaisevat laudoista 12 dm pois, jos saavat jäävän pätkän laadun nousemaan yhdellä luokalla.
Kun tyvitukista sahatut sydänlankut olisivat kolmen sivunj oksattomia, mutta 54 dm:n lankuista pitää katkaista 15 dm hakkeeksi, ei voi kuin ihmetellä, kuinka paljon sahoilla on varaa haaskata arvokasta puuta.
Sekin 15 dm olisi tehnyt Gudaa välitukin tyvessä ja ehkä puusta olisi tullut kolmaskin tukki?
Ennen pistettiin jätkät, jotka eivät osanneet katkoa laatuja erilleen, kuitumetsään keskitalvellakin.
60 dm pitkä sahe kannattaa katkaista keskeltä, jos tyvipäästä tulee US-laatua ja latvaosa veisi koko saheen sekstaan.
Metsähallituksen ammattitaitoiset konekuskit ovat kyllä tehneet laatukatkontaa – Siksi Metsähallituksen sahatukit ovatkin huomattavasti kalliimpia kuin yhtiöiden hakkaamat.
Tukin katkonnassa ammattitaito punnitaan.