Keskustelut Puukauppa Tukkien latvaläpimitta18 senttiin

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 178)
  • Korpituvan Taneli

    Tämä saattaa ennakoida järeys ja laatuluokkien tuloa tukin hinnoitteluun. Tuollaisenaan kuin se on esitetty se tulisi tietysti lisäämään kuitupuuta, mutta myös pikkutukkia ostaville sahoille se merkitsisi uutta suurta mahdollisuutta.
    Pikkutukkimarkkinoiden vilkastuminen tietenkin osaltaan pehmentäisi rahavaikutuksia metsänomistajiin päin, mutta selvää on että metsänomistajalta se tämäkin uudistus olisi pois. On aivan turhaa luulla että kuidun hinnat nousisivat kysynnän noustessa. Kuidussa on vielä pitkä matka ennenkuin edes päästään ylitarjonnasta eroon.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Horjumaton

    *** Kyllähän veljet ja sisaret on asiaa ansiokkaasti pohtineet. Oltu varsin hyvin oikeilla jäljillä.

    Teollisuuden suurin motiivi on tietysti siirtää tukkia kuituun. Sahamiehet osaltaan varmasti ilolla tervehtisi jonkun asteista laatuhinnoittelua läpimittojen osalta. Onhan tukkien järeydellä kiistaton vaikutus sen jalostusarvoon.

    Ihannetapauksessa kaikki saisi puistaan oikeudenmukaisen hinnan markkinatalouden oppien mukaan. Sääli vain ettei sitä markkinataloutta ja jalostusarvon vaikutusta ole otettu huomioon tähänkään asti. Se syö uskottavuutta kaikkiin esityksiin joita metsäteollisuus hahmottelee. Seepra ei hevin pääse raidoistaan.

    Läpimittauudistus toki loisi uusia markkinoita ns. pikkutukeille tai pitäisikö jo sanoa välitukeille.

    Jonkunasteinen avaus markkinatalouden suuntaan olisi avoimet ja luotettavat ja ajantasaiset hintatiedot sahatavaran maailmanmarkkina hinnoista.Mutta se sotii tietysti metsäteollisuuden ikiaikaista perinnettä vastaan, jossa tärkeintä yhteistyökumppania eli raaka-aineen tuottajaa on totuttu pitämään pimennossa ja tyhmän onnellisena kaupantekijäis pipojen yms. roinan siivittämänä.

    Metsuri motokuski

    Niin meillähän mitataan kuoren päältä puun paksuus joten ei kai sitä voi yhtäkkiä muuttaa kuoren alta mittaukseen. Tuo on hyvä näkökanta tuo lisäkasvatusaika. Mutta käytännössä kun tuolla motolla töitä tekee niin yllättävän harvoin varsinkin harvennuksilla mennään tuohon minimimittaan. Aika usein se katkonta on siellä 17 cm paikeilla. En sitten tiedä miten se jaotus kävisi sinne 18 cm mutta uskon että tukin saa paremmin talteen tuohon 18 cm kuin 15 cm. Usein noilla viimeisillä mitoilla alkaa olemaan vikaisuutta jo niin paljon että muutenkin se minimpaksuudesta osa menee jo kuituun.

    Kirjoitin yllä vain harvennustukin talteenotosta. Osin sama toimii myös päätehakkuissa varsinkin jos leimikossa on paljon laatutappiota.

    Jätkä pätkät

    Minimiläpimitan nosto voi vaikuttaa joissakin kokoluokissa merkittävästi tukin määrään.
    Kun ollaan oikeassa tukkimetsässä, josta normaalipuusta tulee vähintään kolme tukkia, jää moni runko tulevaisuudessa kahden tukin puuksi, koska lyhyimmät tukkimitat on ruksattu kauppakirjoista pois.
    Samoin tuntuu kiusanteolta, että maksimipituuksista on listitty pari jakoväliä, joten tukeista tehdään nykyisin puolipitkiä pötkylöitä, joiden katkonnassa ei ammattitaitoa tarvita.
    Jos arvioidaan edelleenkin kolmen tukin mäntyä, niin siinähän oli mahdollisesti A-laatua oleva tyvitukki, joka on kokonaan tyvikaarnan peitossa. Keskiosasta saataisiin C-laadun kuivaoksainen välitukki, joka menisi rakennusteollisuuden käyttöön runkorakenteiksi ja hirrenhöylääjille. Latvapölli olisikin terveoksaista tavaraa, joka käy vaativampiin kohteisiin.
    Sama runko uusilla mitoilla: Puusta ei tule kuin kaksi tukkia, jolloin tyvitukki on venytettävä liian pitkäksi, jolloin siihen tulee C-laatua 1,5 – 2 metriä. Huonompi laatu voidaan jopa joutua sahalaitoksella katkaisemaan pois, että tyvipäästä saadaan kunnon laatua ja hintaa.
    ”Välitukki” venytetään myös pitkäksi, jolloin siitäkin tulee sekasikiö, jossa alkuosa on kuivaoksaista ja latvapäässä pari metriä terveoksaista. No se sahataan lankuiksi ja liimataan sydänpuoli säätä vastaan.
    Latvasta saadaan sitten kartiokas pikkutukki, joka viedään ihan eri sahalle ja ihan eri hintaan.
    Minusta kaikkien alalla työskentelevien pitäisi aluksi kaataa ja apteerata mäntytukkeja. Sen jälkeen jokainen joutuisi sahaamaan kenttäsirkkelillä omat tukkinsa, että näkisivät, miten sahatavaraa pöllistä tulee.
    Sen jälkeen sahatavaran laatulajittelua ja arvojen laskemista. Voi tulla joillekin yllätyksenä, että koko tukki menee miinukselle.

    harrastelija

    Onhan se selvä asia, että paksummasta pölkystä tulee suurempi % haluttua sahatavaraa kuin pienestä pölkystä.
    Kuori- ja pinta-aines menee sitten polttoon. Siitälinhän on maksettu se tukin hinta, Pitäisikö puu jalostaa kasvamaan nelikanttiseksi?

    On kumminkin sahoja, jotka näytävän pärjäävän pikkutukkeja sahaamalla.
    Ehkä saanto pikkutukista tulee pienemmällä sahatuotteella?
    Nykyisinhän tehdään enenemässä määrin liimapuuta, johon sahataan kapempiakin rimoja.

    Mo:na tietysti toivon, että tukkipuuksi lasketaan mieluummin pienempi latvaläpimitta kuin 18 cm.
    Todennäköisesti tuo juttu voidaan laskea sammakoiden sarjaan 🙂

    Horjumaton

    Metsuri-Motokuski ; En sitten tiedä miten se jaotus kävisi sinne 18 cm mutta uskon että tukin saa paremmin talteen tuohon 18 cm kuin 15 cm.

    *** Mielenkiintoinen näkökulma asiaan. Toivottavasti teollisuuden insinöörit ei ota tästä onkeensa ja ehdota vaikka minimiksi 25 cm , jolloin todennäköisesti se niin määritelty tukki-osuus tulisi varmuudella hyvin hyödynnettyä. Ja voisi firma todenmukaisesti mainostaa,jotta meillä tukki korjataan tarkoin talteen.

    Puuroja ja vellejä ei kannata näissäkään pohdinnoissa lopullisesti sekoittaa.

    Apli

    Sahateollisuudelle pitää saada lisää potkua nyt kun tulee lisää rajusti kysyntää kuitupuulle selluteollisuuden investointien myötä, sinänsä asia ymmärrettävissä.. Mutta luulen että tähän löytyy kompromissi mitataan jatkossakin kuoren päältä mutta latvaläpimittaa nostetaan hiukan esim sentillä tai sitten siirrytään kuoren alta mittaamiseen mutta latvaläpimittaan ei kosketa..

    hatelo

    Miksi tähän tarvitaan mitään kompromissia,kun ollaan kerran markkinataloudessa. Voihan ostajapuoli yrittää pysäyttää puukaupan ja rampauttaa puumarkkinajärjestelmän tällä muutoksella,mutta jos yksituumaisesti sen muutavat niin mielenkiintoinen on asia kilpailun kannalta.Ei tarvita, kuin joku taho,joka päättää ostaa entisillä mitoilla,niin muutoksen läpivienti lienee hankalaa.Jo nyt voi ostaja päättää,että tukki ostetaan min 18 cm,mutta samaan latvaanhan nuo on kaikki sitä ostaneet.

    Visakallo

    Voi olla myös niin, että kaikkein kiivain sellubuumi onkin jo ohi kun nämä Suomeen rakennettavat laitokset valmistuvat, eikä kukaan enää puhukaan tukin latvaläpimitan kasvattamisesta, vaan voi tapahtua jopa päinvastoin.
    Sellun kysynnän hiipumisen merkkejä on jo nyt nähtävissä ja vastaavasti saatamme nähdä sahauksen uuden nousun.

    Metsuri motokuski

    Siinä hatelo on oikeassa että markkinat sen lopullisesti määrittää mistä minimistä katkonta tehdään. Sen vuoksi ne varmaan odottavatkin kollektiivista päätöstä. Uskon että pienetsahat eivät siihen lähde, koska he voivat tehdä kannattavaa kauppaa pienemmilläkin mitoilla.

    Tuo on mielenkiintoinen tuo tukin laatuluokitus kolmeen luokkaan. Yhdelläkään työnantajalla jolle minä olen hakannut ei noita laatuluokkia ole ollut joista jätkä mainitsi. Uskon että aika vähän kuitenkin noita laatuluokkia käytetään. Ehkä ne sen luokituksen sitten tehtaalla tekee mutta harvoin ihan metsässä sitä on tarvinnut pohtia.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 178)