› Keskustelut › Puukauppa › Tukkien latvaläpimitta18 senttiin

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 178)
1 2 3 … 15 16 17 18
  • Metsuri motokuski 6.2.2016, 18:42

    Tule arto tänne konepuolelle talveksi. Kyllä täällä paikkoja löytyy ja vaikka tulot ovat vähän pienemmät niin voittaahan se kotiolot. Siis huomennakin (sunnuntai) töihin.

    Metsuri motokuski 27.2.2016, 10:00

    Tähän aiheeseen oli mielenkiintoinen kirjoitus tämän aamun lehdessä. Siinä todettiin että uudet tehdashankkeet lisäävät kuitupuun tarvetta noin 6,5 milj mottia, jonka seurauksena tulee markkoinoille noin 3,5 milj mottia tukkia. Nytkin jää noin 10 milj mottia tukkia hyödyntämättä vuosittain kun menkekkiä puulle ei ole kustannusten vuoksi.

    Ongelmana voi olla ettei lisääntyvää tukkia saada markkinoitua kun nytkin sahatavaran kauppa käy huonosti. Itse olen huomannut sen koko talven aikan kun minimimittaa on hilattu ylöspäin sentillä ja kolme lyhyintä tukkimittaa on otettu pois käytöstä.

    Teollisuuden tavoiitteena lienee pitää kuitenkin markkinoille tuleva tukkikertymä nykyisen suuruisena ja lääke sille olisi latvaläpimitan kasvaminen sekä kuoren alta mittaaminen. Luonnollisesti kuori on aika kallista ostaa tukin hinnalla. Ymmärrän teollisuuden tarpeet sekä toisaalta tuo uutinen on aika huono metsänomistajille.

    Uskon että uudistus varmaan tulee joksikin aikaa mutta jos sahatavaran kauppa joskus vilkastuu niin uskoisin että vanhoihin mittoihin palataan kun tukin tarve kasvaa.

    kuusessa ollaan 27.2.2016, 10:27

    Sahatavaran menekkiin vaikuttaa mm pohjoisamerikan rakentaminen ja siellä ilmeisesti konekaupan perusteella on nousu alkamassa.

    Onneksi on ensiharvennukset vähissä, nyt taidan seuraavat vuodet tehdä vain yläharvennuskohteita ja odotella mitä tapahtuu kuitupuurintamalla.

    Harmittaa niiden puolesta, jotka ovat venyttäneet esim. suoharvennuksia, nyt niiden harvennuksilta tukin teko vähenee rajusti. Nopeasti kapenevissa männyissä tuntuu läpimitan muutos rajuimmin.

    Jätkä pätkät 27.2.2016, 10:55

    Turvemailta ei kunnon tukkia tule. Järeyttä kyllä kasvaa, kun ravinteet ja vesitalous ovat kunnossa, mutta ne turvemailta hakatut suorat ja sileät tukit, joita olemme sahanneet, ovat antaneet saheita, jotka vetelevät puolelta toiselle.
    Löysä maa aiheuttaa puiden kallistelua ja esim lyly vaihtelee puolta puun kasvun aikana.
    En ostaisi tukkia turvemaalta, paitsi koivua, jos olisi järeää ja sahauskelpoista.

    Metsuri motokuski 27.2.2016, 12:44

    Vielä tuohon aamun kirjoitukseen niin samassa jutussa painotettiin kovastikkin kokorunkokaupan nimeen. Ehkä näin on mutta uskon että ei sekään tuo helpotusta ongelmaan. Itse olen todennut että aika usein kokorunkokauppa sopii sellaisille metsille jossa on odotettavaissa heikkolaatuista tukkia tai sitten lahovikaisuutta saattaa ilmetä normaalia enemmän. Eikä toisaalta tuo 18 cm minimivaatimus tukille poistu edes kokorunkokaupassa.

    Jos metsä on laadultaan hyvänlainen niin uskon että edelleen ” pätkäkauppa” on varteenotettava vaihtoehto.

    Vai onko sitten lähdettäväkin lehtikirjoituksen perusteella tuolle jessen kasvatuslinjalle ? Piru vie ”harjavallan parooni” taitaa olla sittenkin kaukaa viisas.

    kuusessa ollaan 27.2.2016, 13:45

    Oikeassa ja tutkitussa tiheydessä kaikki puulajit kasvavat eniten kiintoainesta, jos otetaan ensiharvennusikäinen metsä. Tällöin myös järeytyminen tukiksi tapahtuu parhaiten. Eli havupuutaimikot sinne 1500-1800 runkoon ja oksaista tyvitukkia tulemaan…
    Eli siis, tästä päätöksestä kärsivät eniten tiheikkökasvattajat ja ne, jotka ovat yrittäneet kasvattaa solakkaa tasavahvuista ja vähäoksaista puuta. Nyt menee näiltä laadun kasvattajilta paljon tukkia biotuotteiden materiaaliksi. Tai kasvatusaika pitenee, jotta pituuskasvu loppuu ja runko vahvenee tupsulatvaiseksi.
    Se on harjavallan menetelmissä ollutkin perusta, puuainesta mahdollisimman paljon, laadusta ja puulajista välittämättä? Vai olenko väärässä, jees?

    Korpituvan Taneli 27.2.2016, 13:59

    Metsuri Motokuski:
    ”lääke sille olisi latvaläpimitan kasvaminen sekä kuoren alta mittaaminen. Luonnollisesti kuori on aika kallista ostaa tukin hinnalla.”

    Aikanaan jalkamitan aikaan tukki mitattiin kuoren alta ja kartiokkuus ja tasausvara jätettiin kuutioinnin ulkopuolelle.
    Sitten siirryttiin nykyiseen järjestelmään, jossa tasausvarakin on kuutioituna ja kartiokkuus. Mittaus kuoren päältä oli lähinnä käytännön mittausta helpottava muutos.
    Tämän muutoksen yhteydessä tietysti tukin hinta laski markkamääräisesti kuutiota kohti, mutta kun kuutioita tuli enemmän niin kyse oli vain tasautumisesta uuteen tilanteeseen.
    Eli kuoresta ei tosiaankaan makseta puun hintaa, vaan tukki hinnoitellaan kuorineen. Jos nyt taas aletaan mittaamaan kuoren alta se merkitsisi sitä että hinnan pitäisi silloin nousta.
    Tämä on sellainen ikuinen hölmöläisyyskysymys. Ei ole niin kovin tarkkaa väliä sillä miten mitataan kunhan mittaustapa on tiukasti määritelty kaupanteossa hinnan yhteydessä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    pihkaniska 27.2.2016, 14:20

    ”Oikeassa ja tutkitussa tiheydessä kaikki puulajit kasvavat eniten kiintoainesta, jos otetaan ensiharvennusikäinen metsä. Tällöin myös järeytyminen tukiksi tapahtuu parhaiten. Eli havupuutaimikot sinne 1500-1800 runkoon ja oksaista tyvitukkia tulemaan…
    Eli siis, tästä päätöksestä kärsivät eniten tiheikkökasvattajat ja ne, jotka ovat yrittäneet kasvattaa solakkaa tasavahvuista ja vähäoksaista puuta. Nyt menee näiltä laadun kasvattajilta paljon tukkia biotuotteiden materiaaliksi. Tai kasvatusaika pitenee, jotta pituuskasvu loppuu ja runko vahvenee tupsulatvaiseksi.
    Se on harjavallan menetelmissä ollutkin perusta, puuainesta mahdollisimman paljon, laadusta ja puulajista välittämättä? Vai olenko väärässä, jees? ”

    Voiko tuon tyhmempää ajatusta ollakkaan ???

    jees h-valta 27.2.2016, 17:30

    Pihkaniskan lainaus taisi olla jonkun aiemman mutta samapa tuo.
    Kyllä kait kaikkea sellaista puuta josta maksetaan ja joka kasvaa nopeaan on ihmisen syytä kasvattaa jos mielii eläissään tiliä tehdä. Jos taas meinaa haudassa vasta sitä alkaa tilin tekoon on parempi sitten nuohota ja niistää viimenenkin pajunvarpu ettei vaan tukkiaihio kärsi. Mielestäni yksinkertaista ja järkeen käypää kaikille muille paitsi opettaville ja yliperehtyneille metsänomistajille. Jotka molemmat ammentaa oppinsa sieltä mera-kaudelta ilmeisesti mikä sitten lieneekään. (hieno metsänvartijalta opittu termi)

    kuusessa ollaan 27.2.2016, 18:57

    Pihkaniska; käytin tehokeinona sarkasmia, mutta karuimmillaan voi vähitellen puunkasvatuksen idea mennä päälaelleen. Ja jos meno muuttuukin, on Suomella käsissä samaa heikkolaatuista puuta kuin muualla Euroopassa.
    Nyt hakataan polveen laatupuun kasvattajia, ja keskieuroopan oksaisesta höttöpuusta sahataan rakennuspuuta, kun halutaan väkipakolla energiapuuta meidän tiheämpisyisestä puusta.

    Ollaan me suomalaiset hölmöläisiä.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 178)
1 2 3 … 15 16 17 18