Miksi? Eikös kapitalistiseen talousjärjestelmään kuuluu kauppa on kauppa ja sopimus ons sopimus ja tuommoisia epämääräisiä hintatilastoja ei saa edes laatia? Ai niin voihan olla että ovat ostajan edun mukaisia, siksi suositaan niitä ja niistä jauhetaan, vai mitä A.Jalkanen?
”…malliin, jossa laadun täyttävästä rungon osasta saa aina tukin hinnan..”
Kuinka tuollainen on missään kaupassa mahdollista? Ei tavaraa kaupata maailmalle puolen metrin pätkissä?!! Myyjä ja ostaja tekevät puukaupan sovituilla mitta-, ja laatuvaatimuksilla? Myyjä voi vapaasti valita hankinta- tai pystykaupan sekä kaupan ehdot sovitaan. Onko Tomperi tehnyt yhtään puukauppaa?
Tomperi on sen verran nuori palstallamme, että ei tunne katkontakeskustelujamme, mutta mehtäukko muistaa. Perusperiaate jota olen tarjonnut menee siis näin: jokaisesta kaadetusta rungosta maksetaan sen laadun ja mittojen mukaan hakkuusopimuksella sovittu hinta (tukkiosuudesta tukin hinta ja kuituosuudesta kuidun hinta). Runkojen mitat ovat hakkuukoneen muistissa, joten rungon hinnoittelu näin (eikä katkonnan mukaan) on aivan mahdollista. Mitoista tarvitsisi sopia vain tukin ja pikkutukin latvaläpimitta sekä kuidun latvaläpimitta.
Jos saa tarkennella, niin perinteisessä tavaralajikaupassa kuin rnnkohinnoittelussa pölkkyjen mitat ovat ptl:n hakkuukoneen muistissa. Runko apteerataan enimmillään laatuvikojen takia kuin myös lpm-luokissa.
”…jokaisesta kaadetusta rungosta maksetaan sen laadun ja mittojen mukaan hakkuusopimuksella sovittu hinta..” Ei vaan pölkystä. Laadun täyttävästä tukkipölkyistä kuin laadun täyttävästä kuitupölkyistä muodostunut kiintokuutiometri-hinta…. 🙂
Mehtäukko taas sekaantuu asiaan jonka yksityiskohdista ei mitään tiedä. Runkohinnan paikkansapitävyyden voi tässä tapauksessa tarkistaa moton mittalistasta saaduilla tarkoilla tukki-/kuituosuuksilla. Etukäteisarvio ostomiehen kertomaa.
Lopputulos on lähes sama laskeeko puukaupan tilin rungon tilavuudesta vai pölkyistä, mikäli apteerataan metsänomistajan kannalta optimimitoilla. Kun näin ei käytännössä tapahdu, minun mallini tuo myyjälle enemmän rahaa.
Runkohinnoittelua käytetään kireässä kilpailutilanteessa tarkoituksena voittaa kilpailu. Ostajan kannalta ongelmallista on arvata keskitilavuus ja laatu oikein. Ainakin kerran on käynyt niin, että ostaja arvioi väärin ja tukkiprosentti oli pienempi kuin hänen arvioimansa. Siinä metsänomistaja voitti.
Ei Annelin ehdottama systeemikään ole mikään ihmelääke. Saadaan tilavuus selville, mutta laatutekijät jäävät vielä motokuskin hyppysiin. Laatua tiukasti tulkiten kuitukasa voi kasvaa.
Runkohinta on siinä mielessäkin hyvä, ettei laatutekijöillä ole merkitystä. Hinnan ulkopuolelle jää vain lahopuu.
Onko se klusterin vika AJ, jos/kun mo työntää ”niitä parhaita leimikoita” ostettavaksi, joissa hoidon puutteessa joko järeys tai laatu puuttuvat? ”Mikäli apteerataan mo:n kannalta optimimitoilla” oli taas se kauppatapahtuman hyväksymisen hetki: Ei pidä tarjota eikä ole velvollisuutta ostaa epäkuranttia tavaraa vieläpä kohtuuttomilla mitoilla.
Runkohinnoittelu edellyttää onnistuakseen ostajan käyntiä metsässä. Kun kaikki ostajat pyrkivät saamaan puukaupan verkkoon, runkohinnoittelu taitaa jäädä isojen myyjien herkuksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.