Kuten jo aiemmin oli esillä, viat vähennetään pois molemmissa malleissa. Sulli oikeassa siinä että ostaja joutuisi toisinaan maksamaan hiukan ylimääräistä tukkiosuutta, mutta vapaa katkonta ehkä korvaisi tuon menetyksen.
Oikeassa elämässä puun ostajilla on kattohinnat, joita ei saa ylittää. Kokorunkohinnoittelulla on mahdollisuus joskus vähän ylittää niitä olettamalla tukkiosuus vähän yläkanttiin kuten tuolla edellä kirjoitettiinkin. Puukauppa ei ole siten mitään 0-summapeliä.
Tietysti silloin hyvien leimikoiden hinnat nousevat, mikä on niiden omistajille hyvä asia. Huonompien leimikoiden hinnat laskevat, mikä on taas oikein niitä kaupitteleville. Puunostajayrityksen kannalta on taas oleellista saada sen mittaista puuta, mitä satatavaran ostajat haluavat. Puunostajalla on sitten velvollisuus arvioida millaista tukkia leimikosta saa, jos kaikesta tukkipuusta joudutaan maksamaan. Aika vaikea yhtälö sekin.
Erot ovat kuitenkin yleensä niin pieniä, etteivät ne kenenkään taloutta kaada eikä silläkään ole yleensä suurta väliä mikä firma hakkaa kunhan on vain sellainen, että maksaa sopimuksen mukaan.
mehtäukko:”Käytössä on kaksi alle 4 metrin mittaa. Kun apti on arvotettu oikein, moto tekee runkopofiililla ennustaen (jos ei vikoja) ne kaksi tukkia täsmälleen.”
”Käytössä on kaksi alle 4 metrin mittaa”. Kellä on ja jos on!
Kuitenkin sieltä yleensä puuttuu myös 40 dm, eli poissa on 31, 34, 37, 40 – listalta puolet. Lisäksi yläpäästä on 58 – ja 61 dm blokattu pois. Eli käytössä ihan oikeasti on jopa vain viisi mittaa.
Kuitenkin on, jos et ole sattunut huomaamaan, tuossakin rimpsussa leimikosta riippuen, jokin mitta, joka natsaisi jonkin leimikon rungoille poikkeuksellisen hyvin. Se voisi olla tarpeen tyvimutkan / lenkouden takia, taikka latvapölliin jollain sääilmiöllä syntyneen muodonmuutoksen takia.
”Kun apti on arvotettu oikein, moto tekee runkopofiililla ennustaen (jos ei vikoja) ne kaksi tukkia täsmälleen.””
Kahta samanlaista runkoa ei ole!
Totuus on, että rakennussahatavaralla on sellainenkin käypä mitta, jota tulee pitkästä tukista aina saheena sellainen, että soirosta katkaisemalla tulee kaksi hyvää, eikä hukkapätkää jää kuin tasausvaran verran. No miksi ei hyväksytä tukin mittoihin sellaista? V= Siksi, kun sahalla saheet kulkevat kuljettimilla kylki edellä, niin tavaraa menee kolmimetrisenä kaksi kertaa enemmän, jos ne ovat vielä yhtenä saheena, kuin että katkaistuna kahdeksi.
Keskustelijoilta unohtuu ,että rungosta on tehtävä vähintään yksi tukki pituudeltaan 43dm( joissakin tilanteissa 49dm) ja vasta sen jälkeen voi käyttää lyhempiä pituuksia /apumittoja. Niitä on aniharvoin käytössä harvennusleimikoilla ja aukollakin 37 dm on usein lyhin mahdollinen mitta. Tukkiosuutta tarvitaan siis vähintään 8 metriä ,että saadaan tehtyä kaksi tukkia. Pisimmistä käytössä olevista tukkimitoista sitten riippuu päätyykö tukkia kuiduksi 18 vai 25 dm/80dm. Yleensä 55dm mitta jokaisesta aptista löytyy. 58 ja 61 voi olla blokattu pois.
Alle 80dm tukkiosuuden runko on se puolentoista tukin runko. Jos apumittoja ei ole käytössä lyhin tukkiosuus kahteen tukkiin on 86 dm.
Ohjelmasta löytyy sekin hienous (tyviehto) ,että lyhyttä (37) pituutta ei voi tehdä tyvestä. Lyhyen pituuden voi valita vasta sen jälkeen ,kun tyvestä on tehty 43/49 pölkky tukkiin tai rekisteröity pölli johonkin muuhun tavaralajiin.
Mulla kuusikon päätehakkuussa 2 vuotta sitten oli 13 eri pituusluokkaa käytössä..,eli 340,370,388,398,411,428,458,488,511,518,548,578 ja 608..,viittä lyhintä pituusmittaa oli kappale määräisesti n.20%,eli ei oikein apumitoistakaan voida puhua..
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.