”Oliko AJ:n visio tuottaa tukkirungot sahoille asti, vai välivähennellä= lisäillä leimikolla?”
No ei.Tämä runkojen kuljettaminen pylväinä on mehtäukon oma väärinkäsitys.Ajatus on että mittalaitteelta saisi kuutiot siitä rungon osasta josta saisi tukkia eli esim.männyllä yli 15cm läpimitta ja erikseen sitten latvaosan kuutiot.Puut firma saisi pätkiä oman mielihalunsa mukaan.(Kuten tähänkin asti). Ja kuten todettua vielä tämmöistä tulostetta/tietoa ei saa uusistakaan mittalaitteista kun ei ole tarvetta,mutta sellaisen ohjelmointi ei ole ongelma jos tarve ilmenee.
”Samaan aikaan on kiristetty alapään mitoista pois lähes kaikki alle 43 – mitat….Vanha kunnon metsuri on kuitenkin tehnyt rajatauksissa AINA sen, että on mitannut ainakin 8,6 metrin päähän, todennut : KAHDEN TUKIN PÄTKÄ – ja toiminut sen mukaan…”
Käytössä on kaksi alle 4 metrin mittaa. Kun apti on arvotettu oikein, moto tekee runkopofiililla ennustaen (jos ei vikoja) ne kaksi tukkia täsmälleen.
Eikä räkä roiku kenenkään rinnuksilta.
”Ajatus on että mittalaitteelta saisi kuutiot” synnyttää kaikenlaisia maalareita…
Runkohinnoittelussa on se perusongelma, ettei puun myyjä tule kaupan hyväksyttyään tietämään minkä tasoisen leimikon on myynyt, eli tekikö hyvät, vaiko huonot kaupat. Tämä johtaa ennen pitkää siihen, että ettei myyjät enää tiedä, mikä olisi puun oikea hintataso.
Runkohinnoittelussa ei ole muuta valintaperustetta kuin mottihinta.Kun parhaan hinnan pöytään lyönyt ostaja voittaa niin se johtaa hintatason nousuun.Visan leimikoista ostajat kilpailevat itsensä kipeäksi.
Visan kanssa hyvin samaa mieltä, olen saanut omiin päätehakkuisiin tarjouksia niin ns normihinnoittelulla ja runkohinnalla, niiden vertaaminen sitten.. Noh kun on kunnon tukkileimikko jossa tukkiprosentti iso ei tarvitse runkohinnalla myydä.
”…No ei.Tämä runkojen kuljettaminen pylväinä on mehtäukon oma väärinkäsitys…on ranen tulkinta.
Kuinka se voi olla väärinkäsitys, kun mitään muuta vaihto-ehtoa ei ole olemassa?
AJ”Ohjelma laskee rungon kokonaistilavuuden tukille ja vähentää siitä vähennykset. Lisäksi se lisää tukkiosuuteen sen hyödyntämättä jääneen normitukin osan joka meni kuituun/pikkutukkiin”.
Kuinka tuollainen on todennettavissa, että ptl/kuutiot ovat oikein?
Minä en ole ehdottanut runkojen kuljetusta, ehkä joku muu…
Kuinka tuollainen on todennettavissa, että ptl/kuutiot ovat oikein?
Vaikka näin: 1. katkotut pölkyt summataan yhteen ja 2. runkokäyrästä yhteenlasketut tukkiosan ja kuituosan tilavuudet summataan yhteen. 1 ja 2 on oltava samat. Aika väkisin niistä tuleekin samat, koska katkonta ja mittaus lopetetaan samaan kohtaan eli siihen kun kuituosuus päättyy.
AJ:n malli sinänsä ihan järkeen käypä. Kyse viimekädessä katkonnan riskien hallinnasta ja niiden hinnoittelusta. Hinnoitellut riskit lisätään (tässä tapauksessa vähennetään) kuvitellun ostohinnan päälle. Tavaralajimenetelmässä riskit on myyjällä, AJ menetelmässä ostajalla. Mikäli kuski onnistuu arvioidusti, riski toteutuu miniminä, jos ei, riski toteutuu maksimina ja on ostajan pussista pois. Myyjällä aika heikot mahdollisuudet hinnoitella katkonnan riskejä.
Normaali käytäntö tänä päivänä rakennus urakoinnissa (ainakin jos menestyä aikoo)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.