Ei metsänomistajia kovin paljon hyödytä tuollaiset hankkeet joita suurpääoma suunnittelee Suomeen. Kiinalaiset haluavat tuotot investoinneista itselleen. Miksi japsien teehuone piti ottaa mukaan Äänekosken hankkeeseen vaikka Metsäliitolla on liikaa omia pääomia. Kyllä on helppo löytää Suomesta miljardi rahaa uuteen sellutehtaaseen ei tarvitse siirtomaaksi alkaa. Vasemmisto on tehnyt omistamisen suomalaisille kannattamattomaksi korkealla verotuksella. Ja kehtaavat uhata vielä lisäveroilla yrittäjiä.

Sahojen ja mo:ien yhteistyö sujuu siihen saakka, kun lankut ja laudat ovat kuivattu. Sitten tulisi alkaa sahan ja puuteollisuuden yhteistyö – eli bulkkilankut tulisi jalostaa kotimaassa mahdollisimman pitkälle. Suomalainen huonekaluteollisuus on minun mielestäni näivettynyt. Syynä lienee valmistuksen kalleus – investoinnit, työn hinta, markkinat…

Kotimaassa taloteollisuus ja viiluttaminen – CLT, LVL, vaneri – näyttävät nostavan päätä, mutta pelkästään kotimarkkinat ovat liian pienet. Pitkälle jalostettujen tuotteiden myyminen vaikkapa Japanilaisen teehuoneen avulla on hyvä. Äänekosken ja Pärnyn välinen viilutusyhteistyö on myös lähtenyt käyntiin.

Niin. Kyllä kait koko tämä metsätalous /yrittäjyys/ teollisuusala tarvitsevat toisiaan alusta loppuun. Tietenkin niin, että jokainen saisi kyntää sarkaansa arvotetusti ja työrauhan vallitessa.

Tähän kuvioon eivät sovi nykyisen kaltaiset luontojärjestöt. Loiset , jotka eivät itsekään tiedä mitä vasen käsi on aina tekemässä. Heidän syöttömänsä tietotaito on kaikkien muidenkin osallisten tiedossa, mutta toteutus tapahtuu inhimillisemmin. Ja sen on yleisölle riitettävä.

Tuskin kuitenkaan luontojärjestöillä on tekemistä metsätalouden kannattavuuden kanssa. Se, jolla on merkitystä ovat vasemmisto sossut, työtä toimeentuloa hyvinvointia. Mistäpä sitä muualta mitataan kuin alkutuotannosta. Maataloudesta ei ole enää mitattavissa, mutta puujalasta ja jopa siinä määrin, että työn käsite on ymmärretty väärin. On esim. Jeessin torpparit, jotka pitävät huolen työluvista, jäljellä on sentään nimen allekirjoitusoikeus. Siihen kollektiivi ei ole pystynyt.

Kiitos Puuki laskelmasta. Tuo hinta olisi jo reilumpi kuitupuun kasvatuksesta: joku korko olisi investoinnille saatava.

Jovain: ”Tuskin kuitenkaan luontojärjestöillä on tekemistä metsätalouden kannattavuuden kanssa.” Päin vastoin! Puun pystykauppa ja ammattimainen puunkorjuu on tehokkaan puulogistiikan kivijalka. Mitä luontojärjestöihin tulee, avohakkuiden kieltäminen (jota järjestöt siis ajavat, poislukien WWF) olisi vielä kovempi isku puuhuollolle kuin noiden edellisten rajoittaminen. Olipa vähän mahtipontisesti sanottu, mutta ymmärrätte pointin.

Tässä puhutaan nyt vakavista asioista, Suomen kansantalouden kestävyydestä. Nordean ekonomisti Ari Kangasharju arvioi juuri, että mikäli hyvinvointivaltio halutaan säilyttää, talouskasvu on välttämätöntä. Näin ne vasemmiston ja oikeiston etu ja tavoitteet kuitenkin lopulta käyvät yhteneväisiksi! Toimiva talous hyödyttää kaikkia kansalaisia ja sen rattaisiin ei kapuloita pitäisi liikaa heittää.