Keskustelut Puukauppa Tukki on liian kallista?

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 301)
  • Tukki on liian kallista?

    Mielenkiintoinen uutinen tämänpäivän Kalevassa:

    ”Sahayritys Junnikkala Oy on keskeyttänyt puunostotarjousten teon. Yrityksen mukaan nykyinen markkinatilanne on ylikuumentunut ja vääristynyt.

    Yrityksen mukaan tukkipuun hinta on noussut vauhdilla suhteessa lopputuotteiden hintaan. Junnikkalan mukaan nyt ollaan ”kipurajalla”, jonka ylittyessä investoinnit tyrehtyvät.

    – Joudumme keskeyttämään puun oston näillä hinnoilla turvataksemme oman toimintamme pitkäjännitteisyyden. Mielestäni metsänomistaja ansaitsee omaisuudelleen oikean hinnan ja tuoton, mutta nykyinen hintakehitys tulee vaarantamaan meidän ja mielestäni koko sahateollisuuden tulevaisuuden, yhtiön toimitusjohtaja Kalle Junnikkala sanoo tiedotteessa.”

  • Visakallo

    Voisiko mitenkään ajatella, ettei puhuttaisi isännättömästä rahasta, koska sellaista ei ole olemassa. Se on joko metsäosaston rahaa tai pankin rahaa. Kummatkaan niistä eivät ole hyväntekeväisyysjärjestöjä. Ne käyttävät rahoineen isännän valtaa, kuten minäkin, jos rahaa sattuu joskus olemaan.

    Tolopainen

    Onko tuosta isännättömästä rahasta havaintoa muualla kuin puukaupassa. Kun meijereiden omat autot keräävät tiloilta maidot, tapahtuuko millä rahalla. Emännättömällä vai isännättömällä vai rengittömällä rahalla. Miten nämä bitcoinit mitä rahaa ne ovat.

    Jovain

    Eihän sitä isännätöntä rahaa virallisesti olekaan olemassa. Se on puunhinnasta piiloperittyä rahaa, jolla ei ole virallista statusta ja koska sitä ei ole, on mahdollistanut manipuloinnin puukaupassa. Isännätön raha on teollisuuden omankin ilmoituksen mukaan yli puolet puunhinnasta. Sinne se on piilotettu puunhintaan ja Visakallo väittää, että isännätöntä rahaa ei ole olemassa ja että korjuu puunmyyjälle on ilmaista.

    Niin ne isotkin menoerät käännetään näkymättömiksi (olisi myös iso tuloerä puunmyyjälle, jos kilpailu sallittaisiin) ja käytetään täysimääräisenä korjuun kustannusten kattamiseen. Niin myös muiden ”ilmaispalvelujen” kattamiseen.

    Ei ole epäilystäkään, etteikö klusterin pyörittäminen ole kannattavaa. Sitä se ei ole puuntuottajalle, eli kustannusten maksajalle.

     

    Jätkä

    Ei ole havaintoa, että yhtiöt käyttäisivät enää traktorikalustoa urakoinnissa, tai manuhakkuutakaan, kuin poikkeustapauksissa. Eiköhän vanha perinteinen puunkorjuu (hankinta) ole taakse jäänyttä elämää. Sillä ei myöskään ole mitään tekemistä isännättömän rahan kanssa. Nyt mennään tämän hetken koneilla ja sopimusehdoilla. Pystykauppaan sisältyy aina isännätön raha, haluttiinpa sitä tai ei.

    Joovaan on niin väärässä kuin vain voi olla. Siksi laitan korjaus-sarjaa näkyviin. Hankintaa tehdään koko ajan, mutta se on hieman kuin tuulivoima: Tarvitsee säätövoimaa – ja paljon. On useitakin metsänomistajia, joilla on omaa puunkorjuukalustoa. On hakkuukone ja ajokone, joilla ei urakoida muiden metsissä.

    Nämäkään eivät koskaan näe isännätöntä rahaa – Paljon yleisempi näky näissä piireissä on RAHATON ISÄNTÄ.

    mehtäukko

    Jovain: ”…Eiköhän vanha perinteinen puunkorjuu (hankinta) ole taakse jäänyttä elämää…”

    Eikä ole.Kyllä omatoimiset isännät köryyttävät edelleen puitaan tien varteen Pelarukseillaan ja Valmeteilla. Majoreilla ja Nuhvilla harvemmin.

    ”…Nyt mennään tämän hetken koneilla ja sopimusehdoilla. Pystykauppaan sisältyy aina isännätön raha, haluttiinpa sitä tai ei…”

    Tulihan se sieltä. Toisessa ketjussa inttämisen paljous hämmästytti lehtereillä sillä vain sopimuksin voi isommassa kuvassa toimintatapaa muuttaa siten että pölli juoksee. ”Tutkimuksen” maataloustraktoreiden uudelleen työllistämisestä, vain talvikorjuusta jne löytyi taannoin niin pätevät argumentit, että ne paperit joutikin silppuriin.

    Vaan tuo isännätön raha pullahtaa näkösälle kuin piian…

    Puuki

    Yhtiöt ei maksa puusta yhtään sen enempää kuin on pakko, jotta saavat tarpeeksi raaka-ainetta. Korjuu ja kaukokuljetus kustantaa kuitupuun osalta enemmän kuin mitä kantohinnat on. Kilpailu on jo sallittua vaikka firmojen omat korjuuketjut hoitaakin suurimman osan hommasta.

    Mutta ei se kilpailun lisääminen nosta sitä kuitupuun kantohintaa ollenkaan. Sama juttu vaikka sitten joka toinen mo alkaisi tehdä korjuuta ja kuljetuksia omalla kalustollaan.

    Vai mitä ne välittäjäfirmat sitten tekevät, kun ostavat leimikoita pystyyn ja ostavat useammilla mitoilla kuin perinteisesti kuitupuufirmat tekevät , onko se kenties kilpailua , jota Jovain ei tunne?

    Jovain

    Lähtökohtahan on, että puuntuottaja pääsee samalle sopimukselle, erillisiä sopimuksia ei tarvita.

    Puukauppaan sisältyy rajoituksia ja puuntuottajaa ulos sulkevaa sääntelyä, jota teollisuuden omilla sopimuksilla ei ole. On aivan turha sotkea tähän tallin takusia ja aatamin aikaisia menetelmiä. Niillä vaan pyritään torjumaan ja estämään klusterin tulevaa kehitystä.

    Jätkä: ”On useitakin metsänomistajia, joilla on omaa korjuukalustoa. On hakkuukone ja ajokone, joilla ei urakoida muiden metsissä”. Toivottavasti näitä on jatkossa entistä enemmän ja että päästään sopimuksista tulokseen.

    Tolopainen

    Missä se sellainen työvoimareservi on joka odottaa metsätöihin pääsyä. Ei olisi tullut mieleenkään ottaa vakitöistä vapaata ja lähteä kilpailemaan nollakatteisesta korjuutyöstä. Tuskin proffatkaan yliopistoista on metsätöihin lähdössä. Vaikka työvelvollisuus ei ole kuin 6h viikossa.

    Jovain

    Tässähän ei olla puuntuottajan sopimuksia heikentämässä, päinvastoin. Niitä ollaan parantamassa. Roffat ovat harvemmin metsätöissä, mutta eihän siihenkään mitään estettä ole.

    Tolopainen

    Ja millä resursseilla. Mistä se vaihtoehto nykyisille urakoitsijoille pmpsahtaa pintaan. Kun metsäteollisuus avaa pystykauppaurakat jokamiehelle. Jos puuntuottajan asema paranee taksoja pitää laskea.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 301)